Perustelut
Sosiaalihuoltolain 23 §:n mukaista liikkumisen tukea myönnetään tarve- ja tuloharkintaan sekä määrärahaan perustuen sellaisille liikuntarajoitteisille vanhuksille ja vammaisille, jotka eivät ole oikeutettuja vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (vammaispalvelulain) mukaiseen kuljetuspalveluun. Sosiaalihuoltolain 23 §:n mukaan esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen.
Sellaisia terveydenhuollosta aiheutuneita matkakustannuksia, jotka kuuluvat sairausvakuutuslain piiriin, ei kuitenkaan korvata; nämä ovat Kela-matkoja.
Liikkumisen tukea voidaan järjestää seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: 1) julkisten liikennevälineiden käytön ohjauksella ja ohjatulla harjoittelulla; 2) saattajapalveluna; 3) ryhmäkuljetuksina; 4) korvaamalla taksilla, invataksilla tai muulla vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset; 5) muulla soveltuvalla tavalla.
Sosiaalihuoltolain mukaisessa liikkumisen tuessa hyvinvointialueet määrittelevät talousarvioissa kyseiseen palveluun varattujen määrärahojen puitteissa matkoihin oikeuttavat kriteerit (tulorajat sekä varallisuus), matkojen määrän, matka-alueen sekä matkoista asiakkailta perittävät maksut.
Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitus on päättänyt (20.12.2022 / 400 §), että sosiaalihuoltolain mukaisia liikkumisen tuen matkoja myönnetään enintään 10 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa ja myönnetyt matkat on rajattu käytettäväksi asiakkaan kotikunnan alueella, mutta kuitenkin niin, että asiakas voi käyttää matkoista kaksi lähikuntien alueella. Lisäksi vahvistettiin sosiaalihuoltolain mukaisen liikkumisen tuen tulorajat siten, että yksin asuvan henkilön kohdalla bruttotulorajana on 1 300 euroa kuukaudessa ja pariskunnalla 2 200 euroa kuukaudessa sekä varallisuusrajat 5 000 euroa ja 10 000 euroa. Omavastuuosuus matkaa kohden on julkisen liikenteen taksan mukainen. Muiden hyvinvointialueiden tulo- ja varallisuusrajat sekä matkamäärät eivät eroa suuresti toisistaan.
Sosiaalihuoltolain mukaisen liikkumisen tuen piirissä asiakkaita on yhteensä 1537. Vuoden 2023 tilinpäätöksessä liikkumisen tuen käytetty määräraha oli 850 000 euroa.
Satakunnan hyvinvointialueen kiristyneen taloustilanteen takia sosiaalihuoltolain mukaista liikkumisen tukea tulee tarkistaa seuraavasti: matkamäärän alentaminen kuukaudessa nykyisestä kymmenestä kahdeksaan yhdensuuntaiseen matkaan, mikä oli ennen hyvinvointialuetta käytössä useimmissa kunnissa. Lisäksi matka-alue olisi jatkossa ainoastaan asiakkaan asuinkunnan alue eli palataan kaikissa kunnissa ennen hyvinvointialuetta olleeseen käytäntöön. Tulo- ja varallisuusrajoja ei tarvitse tarkistaa, sillä rajat otettiin käyttöön koko hyvinvointialueella 1.1.2023 alkaen; aiemmin rajat eivät olleet kaikissa kunnissa käytössä.
Talousarviosäästöjä vuodelle 2024 arvioidaan saatavan yhteensä noin 30 000 euroa. Sosiaalihuoltolain mukaisen liikkumisen tuen matkoista ei käytetä kaikkia: esimerkiksi Raumalla maaliskuussa 2024 yhteensä kymmenen asiakasta käytti kaikki kymmenen matkaa ja vastaavasti yhdeksän käytti kuusi asiakasta. Muutoksella ei ole hyvinvointialueen henkilöstöön vaikuttavia tekijöitä, sillä kuljetuspalvelut tuotetaan täysin ostopalveluna.
Päätös
Keskustelun kuluessa aluehallituksen jäsen Mika Aho ehdotti aluehallituksen jäsen Juha Korkeaojan kannattamana, että matkoja myönnetään enintään 8 yhdensuuntaista matkaa, joista kaikki voivat suuntautua lähikuntaan.
Keskustelua jatkettiin. Keskustelun kuluessa aluehallituksen puheenjohtaja ehdotti aluehallituksen jäsen Jami Toivosen kannattamana, että matkoja myönnettäisiin enintään 8 yhdensuuntaista matkaa, joista kaksi voisi suuntautua lähikuntaan.
Aluehallituksen puheenjohtaja totesi, että suoritetaan äänestys näiden ehdotusten välillä:
JAA aluehallituksen puheenjohtajan ehdotus
EI Mika Ahon ehdotus
Suoritettiin äänestys, jonka tuloksena:
JAA 12 ääntä (Marja-Leena Alho, Sauli Ahvenjärvi, Irmeli Elomaa, Aila Haikkonen, Mirja Ylijoki, Jami Toivonen, Heidi Sakari, Kari Hannus, Sinikka Alenius, Harri Lehtonen, Arja Laulainen, Kristiina Isokorpi)
EI 4 ääntä (Juha Korkeaoja, Keijo Kerola, Mika Aho, Voitto Raita-aho)
Keskustelua jatkettiin.
Koska kokouksen kuluessa oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu vastaehdotus, päätettiin suorittaa äänestys.
Aluehallituksen puheenjohtaja totesi, että suoritetaan äänestys ensimmäisen äänestyksen voittaneen ehdotuksen ja esittelijän ehdotuksen välillä:
JAA esittelijän ehdotus
EI aluehallituksen puheenjohtajan ehdotus
Suoritettiin äänestys, jonka tuloksena:
JAA 2 ääntä (Aila Haikkonen, Kari Hannus)
EI 14 ääntä (Mika Aho, Marja-Leena Alho, Sauli Ahvenjärvi, Sinikka Alenius, Juha Korkeaoja, Irmeli Elomaa, Jami Toivonen, Heidi Sakari, Harri Lehtonen, Mirja Ylijoki, Arja Laulainen, Keijo Kerola, Kristiina Isokorpi, Voitto Raita-aho)
Äänestyksen perusteella aluehallituksen päätökseksi tuli aluehallituksen puheenjohtajan ehdotus.