Perustelut
Satakunnan hyvinvointialueen käynnistymisen yhteydessä henkilöstöä on siirtynyt luovuttavista organisaatiosta liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti entisillä palvelussuhteen ehdoilla. Henkilöstön vakituinen tai määräaikainen virka- tai työsuhdesuhde on jatkunut samana ja keskeytymättömänä. Henkilöstö on siirtynyt Satakunnan hyvinvointialueelle kuntayhtymistä, maakuntaliitosta, yksityiseltä palvelutuottajalta sekä kaupungeista ja kunnista sekä pelastuslaitoksesta. Tämän vuoksi yhdistymisvaiheessa on palkkaeroja eri organisaatioista siirtyvien työntekijöiden välillä. Erot palkoissa ovat syntyneet työnantajasta (Satakunnan hyvinvointialue) riippumattomista syistä, mutta työnantaja tavoitteena on saattaa saman tason tehtävien palkat samalla tasolle kohtuullisessa ajassa asteittain ja suunnitelmallisesti. Palkkojen yhteensovittaminen perustuu syrjintää koskevaan lainsäädäntöön, tarkemmin tasa-arvolakiin, yhdenvertaisuuslakiin ja työsopimuslain tasapuolisen kohtelun periaatteeseen sekä hyvinvointialueella sovellettaviin virka- ja työehtosopimuksiin. Vaihtelua tehtäväkohtaisissa palkoissa voi olla eri työyksiköissä samassa tehtävässä tai saman vaativuustason tehtävien välillä. Tarve harmonisoida palkkoja syntyy, kun vaativuudeltaan samasta tehtävästä maksettavan palkan taso vaihtelee. Palkkaharmonisoinnin tavoitteena on vähentää samassa tehtävässä ja saman tason vaativuudessa olevien tehtävien eriarvoisuutta sekä parantaa työntekijöiden yhdenvertaisuutta.
Valmistellun Satakunnan hyvinvointialueen palkkaharmonisointisuunnitelman tarkoituksena on ohjata ja aikatauluttaa harmonisointia. Suunnitelmaa ovat raamittaneet hyvinvointialueita sitovat valtakunnalliset sopimukset, suunnitelmat ja tavoitteet. Virka- ja työehtosopimusten avulla tapahtuu palkkaharmonisointia, kun valtakunnallisesti sovitaan tietyn työntekijäryhmän minimipalkoista tai palkkaerojen korjaamisesta. Virka- ja työehtosopimukset ohjaavat myös yleisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimialan palkkapolitiikkaa ja voimassa olevat virka- ja työehtosopimuskirjaukset vaikuttavat luonnollisesti harmonisoinnin kokonaisuuteen. Palkkaharmonisoinnilla on vaikutusta myös työllisyyteen, henkilöstön saatavuuteen ja pitovoimaan, inflaatioon, talouskasvuun sekä kilpailukykyyn. Palkkaharmonisointia koskevan suunnitelman tulee olla linjassa hyvinvointialueen ja maamme taloudellisen tilanteen kanssa. Lisäksi suunnitelmassa on huomioitava hyvinvointialueen kilpailukyky sekä työnantajan ja työntekijöiden tarpeet. Palkankorotustarpeita saattaa nousta esiin palkkaharmonisaation aikana eri ammattiryhmissä, jotta hyvinvointialue voi parantaa henkilöstön saatavuutta tai parantaa osaavan henkilöstön pitovoimaa. Palkkaharmonisointisuunnitelma huomioi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä pelastusalan erityispiirteet, kuten koulutuksen- ja osaamisen vaatimukset, työn kuormittavuus, työn vastuualueet, vastuun vaikutukset ja ammattitaidon vaatimukset. Näiden perusteella määritellään työehtosopimusten mukaisesti palkkausjärjestelmä ja palkkausjärjestelmän palkkatasot. Palkkaharmonisointityö toteutuu yhteistoiminnallisesti. Palkkaharmonisointi ja palkkausjärjestelmän rakentaminen perustuu neuvotteluihin työnantajan ja työntekijöiden välillä (edustuksellinen yhteistoiminta).
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.