Perustelut
Toimialuejohtaja Tero Mäkiranta, talouspäällikkö Anne Niemi, talousasiantuntija Santeri Kivelä ja vastuuyksikön päällikkö Nina Peltola:
Valtuustoaloitteen tekijät: Milka Tommila, Raisa Ranta, Jenni Tuomi, Petri Salminen, Mika Aho, Tapio Ailasmaa
”Luovutaan tasasuuruisten terveydenhuollon maksujen perimisestä pienituloisimmilta
Sosiaali- ja terveysministeriön asettamissa sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisissa tavoitteissa vuosille 2023–2026 korostetaan asiakkaiden yhdenvertaisuutta, oikea-aikaisia palveluita sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Perustuslakivaliokunta on linjannut, ettei henkilön taloudellinen tilanne saa olla esteenä palvelujen saamiselle. OECD:n mukaan Suomella on terveydenhuoltoon pääsyssä enemmän ongelmia kuin muissa Pohjoismaissa, ja haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja pienituloiset jäävät usein ilman tarvitsemiaan palveluja (Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD 2017).
Tämän taustalla ovat muun muassa asiakasmaksut. Suomalaiset maksavat julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista enemmän kuin muut pohjoismaalaiset. Korkeat asiakasmaksut ovat pienituloisten kohdalla pahimmillaan johtaneet siihen, että he empivät hoitoon hakeutumista, mikä puolestaan pitkittää sairauksien hoitoa. Suomessa julkisista peruspalveluista perittäviä asiakasmaksuja päätyy ulosottoon huomattavan paljon. Vuonna 2022 ulosottoon päätyi yli 487 000 asiakasmaksua, joista 92 000 oli terveyskeskusmaksuja (Ulosottolaitos 2023).
Ei ole kenenkään edun mukaista laskuttaa, periä ja lopulta lähettää ulosottoon maksuja, joita maksukyvytön ei kykene maksamaan. Prosessi aiheuttaa turhia hallinnollisia kustannuksia ja kuormittaa tarpeettomasti myös viranomaisia, jolloin asiakasmaksujen perinnästä aiheutuu myös kustannuksia. Ulosottoon päätyneet maksut voivat pahimmillaan velkaannuttaa ja estää ihmisiä hakeutumasta palveluihin. Asiakasmaksut eivät saisi koskaan olla hoidon tai palveluiden piiriin hakeutumisen esteenä, koska näin ongelmat vain pahenevat ja oikea aikainen hoito olisi myös taloudellisesti kestävämpää.
Lainsäädäntö ei velvoita hyvinvointialueita alentamaan tai jättämään perimättä terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, mutta hyvinvointialueet voivat kuitenkin päättää olla perimättä maksuja kaikkein köyhimmiltä, mikä myös tukisi sosiaali- ja terveydenhuollolle asetettujen valtakunnallisten tavoitteiden saavuttamista.
Tasasuuruiset terveydenhuollon maksut tulisi poistaa ainakin kaikkein pienituloisimmilta, kuten takuueläkkeen tai eläketuen saajilta, työmarkkinatuen, työttömyysturvan peruspäivärahan saajilta ja toimeentulotuen saajilta.
Esitämme, että hyvinvointialueella valmistellaan malli, jolla vapautetaan terveydenhuollon tasasuuruisista maksuista edellä mainitut ryhmät sekä muut pienituloiset, jos se vaarantaa henkilön tai perheen toimeentuloa tai elatuskykyä. Maksuvapautuksen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista, jotta tämän hakeminen ei koituisi uudeksi esteeksi palveluihin hakeutumiselle.”
Käsittelyn taustatiedot ja aiempi käsittely
Aloite on annettu aluevaltuuston kokouksessa 27.3.2023/38 §.
Asian taustaa lainsäädännössä
Asiakasmaksulain 11 § mukaan hyvinvointialueen on alennettava tai jätettävä perimättä sosiaalihuollon maksu ja tulosidonnainen terveydenhuollon maksu, jos periminen vaarantaa asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulon tai lakisääteisestä elatusvelvollisuudesta huolehtimisen. Asiakas voi saada sosiaali- ja terveyspalveluiden maksuihin myös toimeentulotukea.
Asiakasmaksulaki määrittelee asiakasmaksujen alentamisvelvoitteet, mutta hyvinvointialue voi ottaa käyttöön laajemman käytännön asiakasmaksujen alentamisessa, eli koskien niin sanottuja tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja. Tällöin asiakkaan kokonaistaloudellinen tilanne tulee selvittää, ja jokaisen maksuvara arvioitava erikseen.
Aluehallitus ja aluevaltuusto ovat päättäneet hyvinvointialueen yhtenäisen asiakasmaksutason, ja tasasuuruisten terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamis- ja perimättä jättämismahdollisuutta ei ole otettu Satakunnan hyvinvointialueella käyttöön.
Vastine valtuustoaloitteeseen
Kela huomioi perustoimeentulotuessa muina perusmenoina muut kuin perusosaan sisältyvät terveydenhuoltomenot toimeentulotukilain 7 b §:n mukaisesti. Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että Kela myöntää perustoimeentulotukea hyvinvointialueen tasasuuruisiin maksuihin, vain tulosidonnaisiin laskuihin on haettava tarvittaessa huojennusta. Kela huomioi laskut kokonaisuudessaan eräpäivän mukaan, mikä on myös asiakkaan edun mukaista. Kela voi maksaa laskuja asiakkaan pyynnöstä myös suoraan laskuttajalle, ja lisäksi Kela huomioi terveydenhuollon menoja myös takautuvasti, mikäli asiakkaalle on aiemmasta tehty myönteinen tai kielteinen päätös laskun eräpäivän mukaiselle kuukaudelle. Mikäli asiakas on saanut kielteisen päätöksen perustoimeentulotuesta, voi häntä ohjata laskutuspalveluista hakemaan hyvinvointialueen harkinnanvaraista toimeentulotukea.
Asiakkaiden ryhmittely pienituloisiin on haasteellista. Hyvinvointialueen tulisi selvittää jokaisen asiakkaan taloudellinen tilanne erikseen laskukohtaisesti, mikä edellyttäisi Kelan toimeentulotukiprosessia vastaavaa organisoitumista hyvinvointialueelle.
Kohdennettu maksuvapautusmenettely ei tuo myöskään asian lopputulokseen lisäarvoa, koska taloudellinen tuki voidaan turvata joko perustoimeentulotuen, harkinnanvaraisen toimeentulotuen tai maksusuunnitelmien kautta.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.