Aluehallitus, kokous 1.9.2026

Perustelut

Perustelut   

Aloitteessa (5.5, Jaspa) esitetään, että hyvinvointialueen aluehallitus päättäisi jatkossa kaikkien yli 50 000 euron arvoisten hankkeiden ja/tai projektien käynnistämisestä ja päättämisestä. Aloitteen tavoitteena on lisätä päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja poliittista ohjausta.

Vastine        

Hyvinvointialueen kokonaisbudjetti on noin 1,1 miljardia euroa vuodessa. Näin ollen 50 000 euron kynnys kattaa erittäin suuren määrän kehityshankkeita ja niihin liittyviä hankintoja, jotka liittyvät päivittäisen palvelutuotannon järjestämiseen, lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseen. Käytännössä tällaisia kehityshankkeita ja/tai niihin liittyviä hankintoja syntyy vuositasolla satoja.

Aluehallituksen rooli on strateginen. Se linjaa hyvinvointialueen toiminnan tavoitteita, taloudelliset reunaehdot ja keskeiset kehittämissuunnat aluevaltuuston asettaman strategian ja hyväksymän talousarvion puitteissa. Operatiivinen päätöksenteko, mukaan lukien yksittäisten kehityshankkeiden käynnistäminen hyväksyttyjen määrärahojen puitteissa, on tarkoituksenmukaista säilyttää operatiivisesta toiminnasta vastaavan viranhaltijajohdon vastuulla. Tällä työnjaolla pyritään varmistamaan sujuva, oikea-aikainen ja resurssitehokas päätöksenteko.

Esitetty malli edellyttäisi aluehallitukselta merkittävää määrää ajankäyttöä nykyisen lisäksi. Tämä saattaisi olla haasteellista, koska kokousaikataulut ovat jo nykyisellään varsin kiireisiä. Aluehallituksen kokousaikaa tulisi näin ollen käyttää ensisijaisesti strategiseen ohjaukseen, kokonaiskuvan hallintaan ja poliittiseen keskusteluun.

Hyvinvointialueen kehittämisprojektit perustuvat toiminnan ja talouden tunnistettuihin tarpeisiin. Niiden on oltava myös strategian mukaisia. Projektien tulee noudattaa myös talousarvion tai ulkoisen rahoituksen, vuosittaisen toiminnan ja talouden suunnittelun sekä voimassa olevien hankintaohjeiden ja delegointipäätöksien velvoitteita. Hankkeiden poliittinen ohjaus toteutuu tällä hetkellä talousarvion, strategisten linjausten ja toimielinten asettamien tavoitteiden kautta.

Sata-alueella otettiin kesäkuussa 2024 käyttöön Satapro-projektijohtamismalli, jonka lähtökohtana on, että projektijohtaminen on osa organisaation operatiivista johtamista. SataPro-malli ohjaa projektien etenemistä valmistelusta hyötyjen seurantaan. Mallissa on kuvattu projektijohtamisen prosessit, roolit ja tehtävät. Systemaattinen projektien toteuttaminen sisältää etukäteen tehtävän arvioinnin projektin tarpeesta, strategian mukaisuudesta, odotetuista hyödyistä ja tarvittavista resursseista. Projektijohtamismalliin kuuluu, että jokaisella projektille nimetään linjajohdosta omistaja, jonka tehtävänä on varmistaa sekä projektin toteuttaminen suunnitelmallisesti että projektin tuotosten käyttöönotto ja hyödyntäminen. Lisäksi projektijohtamiseen kuuluu salkunjohdon rooli, joka tarkastelee projektikokonaisuutta, ja viime kädessä hyväksyy tai hylkää projektit. Projektijohtamismalliin sisältyy myös mahdollisuus keskeyttää projekti, mikäli se ei tuota niitä hyötyjä, joita sille on asetettu, sillä systemaattinen toteutuksen seuranta tekee projektit läpinäkyviksi.

Satapro-malli koskee kaikkia projektin kriteerit täyttäviä kehittämis- ja ICT-projekteja. Sen lisäksi malliin kuuluu, että myös muut projektit, kuten pienimuotoiset toiminnan kehittämistehtävät, jotka eivät täytä projektin määritelmää, tai kumppanuusprojektit, joissa Sata-alueella ei ole varsinaista toteuttajaroolia, listataan näkyväksi.

Satapro-mallin hyödyt on huomattu jo pienessä ajassa. Projektien ja salkun johtaminen mallin mukaisesti tekee projektit näkyväksi yhtenäisellä tavalla, tehostaa projektityötä ja parantaa kommunikointia. Malli kytkee projektit strategiaan sekä antaa työkalut projektien valintaan ja priorisointiin. Mallissa varmistetaan, että projektin johtamiseen käytetään riittävästi aikaa ja oikeita menetelmiä, mikä vähentää turhaa byrokratiaa (ABC-luokittelu). Mallin mukainen systemaattinen projektijohtaminen motivoi projekteihin osallistujia hyvään projektinjohtamiseen, kun roolit (kuten salkunjohto, omistaja, projektipäällikkö, ohjausryhmä) on määritelty. Malli lisää ketteryyttä ja ohjaa resursseja eniten arvoa tuottavaan työhön. Myös päätöksenteko nopeutuu. Projektit eivät ole siis erillisiä operatiivisesta toiminnasta, vaan osa organisaation normaalia toimintaa, eikä niitä pidä siitä etäännyttää.

Satapro-mallin teknisenä työkaluna käytetään Thinking Portfoliota, johon projektit kuvataan. Sata-alueen kaikilla työntekijöillä on pääsy Thinking Portfolioon, mikä lisää entisestään projektien läpinäkyvyyttä. Työkalu mahdollistaa myös projekteja koskevien raporttien ja yhteenvetojen ketterän laatimisen.

Vastaavia ABC projektijohtamismalliin™ -perustuvia malleja on käytössä myös muilla hyvinvointialueilla ja julkisella sektorilla laajasti. Projektijohtamismallin kehittäminen on sisällytetty myös YTA-sopimukseen, ja benchmarkingia YTA-alueen muiden hyvinvointialueiden kanssa tehdään jatkuvasti mallin käyttöönotossa ja kehittämisessä. Sata-alue on edennyt tässä etulinjassa.

Aloitteen sinällään hyvin kannatettavia tavoitteita voidaan edistää tarkoituksenmukaisella tavalla seuraavasti:

• strategisesti merkittävimmät kehittämis- ja ICT-hankkeet esitellään aluehallitukselle vuosittain joko osana talousarviokäsittelyä, hankintasuunnitelman esittelyn yhteydessä tai erillisessä katsauksessa.

Tällainen menettely vahvistaa aluehallituksen strategista ohjausroolia, lisää läpinäkyvyyttä ja kokonaiskuvan hallintaa, mutta säilyttää samalla operatiivisen päätöksenteon sujuvuuden.

Päätösehdotus

Esittelijä

​​​​​Aluehallitus päättää

• merkitä tiedoksi ja ehdottaa aluevaltuustolle, että aluevaltuusto merkitsee tehdyt toimenpiteet tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen ja toteaa, että aloite on loppuun käsitelty.