Perustelut
Satakunnan hyvinvointialueen alijäämä vuonna 2024 oli 49,7 miljoonaa euroa, muutetussa talousarviossa vuodelle 2024 alijäämä oli 79,4 miljoona euroa, alijäämä oli 29,7 miljoonaa euroa alle muutetun talousarvion. Alkuperäisessä talousarviossa vuodelle 2024 alijäämä oli 56,7 miljoonaa euroa, alijäämä oli 7,0 miljoonaa euroa alle alkuperäisen talousarvion. Talous toteutui vuonna 2024 talousarviossa arvioitua paremmin.
Vuosien 2023 ja 2024 kumulatiivinen alijäämä 96,5 miljoonaa euroa tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Taloussuunnitelmassa vuosille 2025–2027 kumulatiivinen alijäämä on suunniteltu katettavan, taloussuunnitelmassa on huomioitu katettavan alijäämää 131 miljoonaa euroa. Nyt tilinpäätöksen valmistuttua vuodelta 2024, katettavaa kumulatiivista alijäämää on - 34,5 miljoona euroa vähemmän kuin taloussuunnitelmassa on arvioitu.
Ennakoitua parempaan talouden toteumaan vuonna 2024 vaikutti muutosohjelman toimenpiteiden toteutuminen, hyvinvointialueen johtoryhmän linjaama ”ostostoppi” sekä yhteistoimintamenettelyn toimenpiteet ja toimialueiden muut talouden sopeuttamistoimet. Talouden sopeuttamistoimista huolimatta on hyvinvointialue tuottanut lakisääteiset palvelut eivätkä hoitojonot ole kasvaneet.
Syksyn 2024 budjettiriihen yhteydessä hallitus linjasi, että on tarpeellista tiivistää seurantaa ja vuoropuhelua hyvinvointialueiden kanssa. Kunta- ja alueministeri ilmoitti 24.9.2024 Sata-alueen olevan yksi kuudesta hyvinvointialueesta, jolle tarjotaan osallistumista muutostukiprojektiin. Sata-alueen valinta muutostukiprojektiin perustui alueen talouden tilanteeseen, arvioon vuoden 2025 rahoituksesta ja tulevien vuosien sopeutustarpeesta sekä alueiden omiin arvioihin muutosohjelmiensa toimenpiteiden kustannusvaikutuksista ja niiden toteutumisesta. Muutostukiprojektissa on kyse alueille vapaaehtoisista keskusteluista, jotka eivät ole lakisääteistä ohjausta eivätkä ensivaihe hyvinvointialuelain (611/2021) 123 §:n mukaiselle arviointimenettelylle.
Tavoitteena on tukea hyvinvointialueen kestävää talouden ja toiminnan suunnittelua, uudistumiskykyä sekä muutosohjelmien ja muiden sopeutustoimien päätöksentekoa. Tarkoituksena on, että alueet nostavat keskusteluun taloutensa tasapainottamisen kannalta keskeisiä teemoja, joihin ne toivovat tukea ja ratkaisuvaihtoehtoja. Keskusteluissa on tarkoitus tunnistaa keinoja, joilla alue voi uudistaa toimintaansa. Esimerkkinä ja vertailukohteina voivat toimia ratkaisut tai käytännöt, joita muut alueet ovat toteuttaneet onnistuneesti ja tuloksellisesti. Keskustelujen tavoitteena on dialoginen vuorovaikutus ja vastavuoroisuus. Sata-alueen muutostukiprojektin aloitustilaisuus pidettiin 15.11.2024 ja muutostukiprojektin on tarkoitus kestää kevääseen 2025 saakka.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue haki ensimmäisenä alueena lisärahoitusta valtiolta peruspalveluiden turvaamiseen. Lisärahoitusta haettiin rahoituslain 11 § mukaisesti. Hakemuksen käsittelyä ja päätösesityksen valmistelua varten VM asetti valmisteluryhmän, johon kuuluivat VM:n, STM:n, SM:n ja asianomaisen hyvinvointialueen edustajat. Neuvottelujen lopputulos oli ettei Vantaa Keravan hyvinvointialueelle myönnetty lisärahoitusta. Neuvotteluiden valmistelumuistiossa todetaan ministeriöiden näkemyksenä, että hyvinvointialueella on edellytykset järjestää palvelunsa riittävällä tasolla valtion nykyisellä rahoitustasolla. Vantaa Kerava hyvinvointialueella on toimiva uudistusohjelma, jonka avulla talous saadaan tasapainoon pitkällä aikavälillä.
Valtioneuvosto päätti yleisistunnossaan 28.11.2024 hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 15 §:n 3 momentin nojalla Satakunnan hyvinvointialueen lainanottovaltuuden muuttamisesta vuodelle 2025. Päätöksen mukaan hyvinvointialueen tulee laatia talouden tasapainottamisohjelma, joka varmistaa hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn ja mahdollisuuden järjestää lakisääteiset palvelut. Ohjelman tulee sisältää vuosittaiset rahamääräiset lainanhoitokykyä kuvaavat tavoitteet, joiden toteutumista on mahdollista seurata.
Valtiovarainministeriö on arvioinut Satakunnan hyvinvointialueen päivitetyn OmaSata tuottavuus- ja talousohjelman, joka on osa alueen talouden tasapainottamistoimia vuosille 2025–2028. Ministeriö
on todennut, että OmaSata tuottavuus- ja talousohjelma täyttää sille asetetut vaatimukset ja varmistaa hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn, jos se toteutetaan suunnitellusti. Ministeriön päätös tarkoittaa, että alue voi nyt nostaa pitkäaikaista lainaa ja tehdä pitkäaikaisia sitoumuksia valtioneuvoston aiemmin tekemän päätöksen mukaisesti.
Osana OmaSata-ohjelman täydennystä hyvinvointialue toimitti 12.3.2025 valtiovarainministeriölle yksityiskohtaisen listauksen vuosien 2025–2026 sopeuttamistoimista ja niiden euromääräisistä vaikutuksista. Näiden toimenpiteiden toteutumisen todennäköisyyttä on arvioitu huolellisesti, ja samalla on kuvattu ne sopeutustoimet, jotka jatkuvat myös vuosina 2027–2028.
Talouteen kohdistuvat sopeuttamistoimet alkavat konkreettisesti vaikuttamaan kuluvan vuoden aikana ja niiden vaikutus kasvaa edelleen tulevina vuosina. Esimerkiksi toteutettujen yhteistoimintamenettelyiden vaikutukset eivät näy taloudessa välittömästi. Lisäksi päivitetyn OmaSata tuottavuus- ja talousohjelman rakenteellisten uudistusten ja tuottavuuden tehostamisen toimien vaikutus talouteen tulee viiveellä.
Hyvinvointialueiden rahoituksessa siirrytään vaiheittain tarveperustaiseen rahoitukseen vuoteen 2029 mennessä. Tarveperustaisessa rahoituksessa olennaista on, että kaikki toimintaan liittyvät kirjaukset tehdään ja ne ovat oikein kirjattu. Puuttuvat tai virheelliset kirjaukset heikentävät rahoitukseen tasoa. Rahoituksen määräytymistekijät päivitetään ja ne voivat vaikuttaa osaltaan rahoituksen tasoon Satakunnan osalta. Edellä mainitut tekijät huomioiden on hyvä tietää rahoituksen kokonaistaso ja määräytymistekijöiden päivitys ennen kuin mahdollisesti haetaan lisärahoitusta.
Hyvinvointialueen toiminta painottuu lakisääteisten tehtävien hoitamiseen. Omaishoidon tuen taso on Satakunnan hyvinvointialueella yli minimitason vuoden 2025 talousarviossa noin 3,9 miljoonaa euroa. Lisäksi vammaisten toimintakeskuksissa tehtävästä työtoiminnasta on maksettu asiakkaille 6 euron työosuusraha 6 € / toimintapäivä. Lainsäädännössä ei ole määritelty perustetta tälle työosuusrahan maksamiselle. Talousarviossa työosuusrahan kustannukset ovat vuonna 2025 noin 400 000 euroa. Lisärahoitusta haettaessa valtionhallinto edellyttäisi palveluiden toteuttamista lakisääteisellä tasolla ennen kuin lisärahoitusta myönnetään.
Lisärahoitus on kertaluonteinen rahoituserä, se ei korota sitä saaneen hyvinvointialueen seuraavan vuoden rahoitusta. Lisärahoituksen haku voi olla alku arviointimenettelylle, toistuva lisärahoituksen saaminen voi johtaa hyvinvointialueen arviointimenettelyyn (kaksi kertaa kolmen peräkkäisen tilikauden aikana). Edellä mainitut perusteet huomioiden riittäviä perusteita lisärahoituksen hakemiselle ei ole.