Perustelut
Hyvinvointialueet ovat osa julkisen talouden suunnitelmaa ja valtion talousohjausta. Valtion rahoitus antaa raamit hyvinvointialueiden taloudelle ja toiminnalle. Hyvinvointialueiden rahoituksen on turvattava perustuslain edellyttämällä tavalla riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Hyvinvointialueiden saama valtion rahoitus on yleiskatteista. Hyvinvointialueet voivat siis päättää itse siitä, miten ja mihin rahat käytetään.
Vuoden 2026 rahoituksen pohjana on hyvinvointialueiden vuoden 2024 toteutuneet nettokustannukset. Vuoden 2026 rahoitus sisältää lisäksi hyvinvointialueiden vuoden 2024 alijäämään perustuvan jälkikäteistarkastuksen. Valtiovarainministeriö julkaisi 30.4.2025 ennakolliset rahoituslaskelmat vuodelle 2026. Satakunnan hyvinvointialueen yleiskatteellinen rahoitus yhteensä on 1 088 miljoonaa euroa, joka sisältää jälkikäteistarkistusta 50 miljoonaa euroa. Rahoituksen kasvu vuodesta 2025 oli 17 miljoonaa euroa eli 1,6 %. Rahoituksen kasvu oli valtakunnan heikoimpia Satakunnan osalta. Rahoituksen muutokseen vaikuttaa asukasluku, jonka suora vaikutus laskennalliseen rahoitukseen on 13,1 %, lisäksi asukasluku on kertoimena palvelutarvetekijöissä. Palvelutarvekertoimissa Satakunnan osalta terveydenhuollon palvelutarvekerroin laski 1,06:sta 1,04:n ja sosiaalihuollon 1,11:sta 1,10:n, vanhustenhuolto säilyi entisellään 1,18:ssa. Palvelutarvekerroin muodostuu hoitoon liittyvien kirjausten perusteella. Lopullisesti rahoitus vuodelle 2026 selviää kun hyvinvointialueiden vuoden 2024 tilinpäätökset vahvistetaan. Valtiovarainministeriö ilmoittaa lopulliset hyvinvointialuekohtaiset rahoitukset syyskuun lopussa.
Lisäksi vuoden 2026 rahoituksessa on huomioitu eduskuntaan 30.4.2025 annetun rahoituslakiesityksen mukaiset muutokset. Esityksen mukaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) perusteella kohdennettavan rahoituksen osuutta nostetaan 0,5 prosenttiyksikköä 1,5 prosenttiin ja vastaavasti asukasmäärän ja palvelutarpeen mukaan määräytyviä osuuksia lasketaan 0,25 prosenttiyksikköä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kertoimen laskentatapaa ehdotetaan myös täsmennettäväksi alueita kannustavammaksi. Lisäksi terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon laskennallisten kustannusten määrittelyssä käytettäviä painotuksia päivitetään. Rahoituksen ennakoitavuuden parantamiseksi ehdotetaan, että terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuollon palvelutarvekertoimien laskennassa otetaan vuosittain huomioon hyvinvointialueen tiedot kahdelta viimeisimmältä saatavissa olevalta vuodelta. Pelastustoimen riskikertoimen määrittelyssä käytettäviä tekijöitä ja niiden painokertoimia tarkistetaan.
Kumulatiivisten alijäämien 96,5 miljoonaa euroa kattaminen ei ole realistista hyvinvointialuelain mukaisella aikataululla vuoden 2026 loppuun mennessä. Oikeuskanslerin päätöksessä 23.4.2025 linjattiin, että hyvinvointialueiden tulee tuottaa lakisääteiset tehtävät. Kumulatiivisten alijäämien kattaminen suunnitellaan toteutettavan laadittavassa taloussuunnitelmassa pidemmällä aikavälillä.
Hyvinvointialueen strategiassa linjataan hyvinvointialueen toimintaa ja taloutta. Strategiassa asetetut tavoitteet tulisi konkretisoida talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa käytännön toimenpiteiksi, joilla toteutetaan Satakunnan hyvinvointialueen strategiaa.
Satakunnan hyvinvointialueen talousarviovalmistelu vuodelle 2026 sekä toiminta- ja taloussuunnittelu vuosille 2026–2028 käynnistyy kesäkuussa aluehallituksen käsittelyllä ja valmistelu etenee laadintaohjeen alustavan aikataulun mukaisesti, jonka mukaan aluevaltuusto hyväksyy toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion joulukuussa 2025.
Hyvinvointialueen talousarvion valmistelua vuodelle 2026 sekä toiminta- ja taloussuunnittelu vuosille 2026–2028 ohjataan liitteenä olevilla laadintaohjeilla. Investointisuunnittelu toteutetaan erillisellä ohjeistuksella.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttin yksimielisesti sekä lisäksi aluehallitus antoi evästyksensä, että toiminta- ja taloussuunnitelmaa 2026–2028 laadittaessa valmistelijoilta pyydetään esityksiä toiminnan kehittämisestä ja tuottavuuden parantamisesta, joilla voidaan varmistaa toiminta- ja taloussuunnitelman toteutuminen.