Perustelut
Asian tausta
Satakunnan hyvinvointialueen (jatkossa Sata-alue) aluehallitus on kokouksessaan 28.8.2023 § 213 hyväksynyt muutosohjelman. Aluehallitus on edelleen kokouksessaan 4.2.2025 § 54 muuttanut aiemman muutosohjelman nimen muotoon OmaSata -tuottavuus- ja talousohjelma, sekä hyväksynyt sen tavoitteet ja muutoskokonaisuudet kustannushyötytavoitteineen sekä toimeenpanoa ohjaavat periaatteet. Päivitystarve vuonna 2025 on liittynyt oleellisesti Satakunnan hyvinvointialueelle myönnetyn ylimääräisen lainanottovaltuuden ehtoihin.
OmaSata -tuottavuus- ja talousohjelma
OmaSata -tuottavuus- ja talousohjelmaan on päivitetty aluehallituksen 28.8.2023 (§ 213) hyväksymän muutosohjelman toimenpiteet ja lisätty uudet toimenpiteet kustannushyötytavoitteineen seuraavasti (yhteensä noin 130 miljoonaa euroa):
- hallinto: tavoite 0,5 miljoonaa euroa,
- konsernipalvelut: tavoite 24,5 miljoonaa euroa,
- pelastuslaitos: tavoite 2,2 miljoonaa euroa,
- lapset, nuoret ja perheet palvelujen toimialue: tavoite 10,6 miljoona euroa,
- aikuisten palvelujen toimialue: tavoite 22,3 miljoonaa euroa,
- ikääntyneiden palvelujen toimialue: tavoite 31,2 miljoonaa euroa.
- erityis- ja sairaalapalvelujen toimialue: tavoite 37,7 miljoonaa euroa.
OmaSata -tuottavuus- ja talousohjelman toimeenpanoa ovat ohjanneet strategiaan perustuvat periaatteet:
- palveluja järjestetään monikanavaisesti, ensisijaisia ovat sähköiset ja teknologia-avusteiset palvelut,
- perustason palvelujen vahvistaminen on keskeisenä painopistealueena,
- kohdistamme resurssit vaikuttavaan ja tulevaisuuden asiakastarpeita palvelevaan toimintaan,
- palvelujen järjestämistä ohjaavat kustannustehokkuus ja kustannusvaikuttavuus,
- osaava ja sitoutunut henkilöstö osallistetaan tavoitteiden saavuttamiseen, tavoitteet saavutetaan yhteisesti kehittämällä,
- luovutaan päällekkäisistä palvelurakenteista, palveluprosesseista ja toiminnoista tuottavuuden lisäämiseksi,
- muutosohjelman toteuttamisessa huomioidaan ja turvataan palveluiden saatavuus.
Muutosohjelmaa/ OmaSata-ohjelmaa on kokonaisuudessaan toteutettu vuosina 2023–2025. Muutosohjelmaan/ OmaSata-ohjelmaan liittyvien kehittämistoimenpiteiden totuttamiseen liittyvät kustannukset on rahoitettu pääsääntöisesti lisätalousarvion 2023 valtionavustuksella (LTA23) kriteerien mukaisesti vuoden 2025 loppuun saakka.
Satakunnan hyvinvointialueelle on myönnetty LTA23 –rahoitusta 14, 3 miljoonaa euroa. Valtionavustuksen projektitunnukselle kirjatut Sata-alueen lopulliset kustannukset ovat 14,4 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus on ollut 6,3 miljoonaa euroa (44 %:a). Projekteissa työskenteli yhteensä 171 eri henkilöä koko- tai osa-aikaisissa tehtävissä. Palvelujen ostojen osuus on ollut 6,5 miljoonaa euroa (45 %:a). Näistä suurin osa on ollut erilaisiin digitaalisiin palveluihin liittyviä muutoksia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden osuus on ollut 1,5 miljoonaa euroa (11 %:a), josta suurin osa on ollut kalustoon (liikkuvat palvelut) liittyviä kustannuksia. Muiden kulujen osuus on ollut 8,5 miljoonaa euroa, josta suurin osa on ollut kone- ja laitevuokria.
OmaSata –tuottavuus- ja talousohjelman vaikuttavuus
OmaSata-ohjelman toimeenpano on ollut laaja kokonaisuus, jossa ovat yhdistyneet palvelurakenteiden uudistaminen, toimintatapojen yhtenäistäminen, digitalisaation hyödyntäminen, kustannusten hallinta sekä uusien käytäntöjen juurruttaminen arkeen. Vaikutusten täysimääräinen realisoituminen jatkuu osin edelleen, mutta lähes kaikissa toimenpiteissä on saavutettu jo vuoden 2025 loppuun mennessä konkreettisia tuloksia, mikä näkyy myös Sata-alueen 42,8 miljoonan euron ylijäämänä tilinpäätöksessä 2025. Eri organisaation tasoilla ja toiminnoissa tehdyt kehittämisprojektit ovat tukeneet hyvinvointialueen strategisten tavoitteiden toimeenpanoa sekä vahvistaneet edellytyksiä yhtenäisimmille, laadukkaimmille ja kestävämmällä tavalla tuotetuille palveluille.
Poimintoja toteutuneista toimenpiteistä:
Alaikäisten päihdepalvelun kehittäminen. Projektissa on kartoitettu nykytila, rakennettiin yhteistyössä eri tahojen kanssa omana tuotantona toteutettavaa moniammatillista palvelua, sekä vahvistettiin palveluketjua perusterveydenhuollon, lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon välillä. Tuloksena on luotu alaikäisten päihdetiimi, jossa yhdistyvät lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian osaaminen sekä lääkärituki. Toiminta jatkuu hyvinvointialueella pysyvänä palveluna.
Lasten ja nuorten kuntoutuksen digipalvelujen ja toimintamallien yhtenäistäminen. Projektissa on laadittu kirjaamis- ja tilastointiohjeet, kuvattu keskeiset prosessit, sekä kehitetty Sata-sovelluksen lomakkeita ja palvelupolkuja. Kaikkia digipalvelutavoitteita ei ole vielä saavutettu, mutta yhtenäistäminen on edennyt projektin aikana merkittävästi. Tuotetut ohjeet, mallit ja digiratkaisut ovat jääneet osaksi arjen toimintaa, ja käytäntöjen yhtenäistäminen jatkuu edelleen.
Digitaalisuuden ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen vammaispalveluissa. Projektissa on kartoitettu nykyiset digitaaliset ratkaisut ja teknologiatarpeet, vertailtu muiden hyvinvointialueiden käytäntöjä, koulutettu ja otettu käyttöön Socfinder- ja Sotender-ratkaisuja sekä pilotoitu erilaisia teknologiaratkaisuja asiakkaiden ja henkilöstön arjessa. Ratkaisut ovat jääneet käyttöön osaksi vammaispalvelujen toimintaa.
Vaativan moniammatillisen tuen asiakkaiden ohjautuvuuden toimintamalli. Kehittämistyö on toteutettu tiiviissä moniammatillisessa yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Työssä on tunnistettu nykytila, kehityskohteet ja reunaehdot järjestelmien sekä toimintaprosessien näkökulmasta. Projektissa on muodostunut kokonaisuus, joka tukee asiakkaiden ohjautumista, ajanvarausta, etävastaanottoa, kirjaamista ja jonojen hallintaa. Samalla on tunnistettu uusia mahdollisuuksia toiminnan jatkokehittämiselle. Yhteiset käytännöt vakiinnutetaan moniammatillisessa yhteistyössä.
Vammaispalveluiden RAI-käyttöönotto. Projektissa on laadittu etenemissuunnitelma, rakennettu tukimallit, koulutettu RAI-kouluttajia, vastaavia, työntekijöitä ja esihenkilöitä sekä tuotettu ohjeita ja käsikirjoja arviointityön tueksi. RAI on otettu käyttöön useissa palveluissa, arviointien yhdenmukaisuus ja henkilöstön osaaminen on vahvistunut. Samalla on syntynyt tukiverkostot ja ohjeistukset jatkuvaa käyttöä varten.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden asumisrakenteen keventäminen ja tuetun asumisen vahvistaminen. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asumispalvelurakenne on painottunut liikaa raskaisiin palveluihin ja ostopalveluihin perustuviin ratkaisuihin. Tavoitteena on ollut keventää palvelurakennetta hallitusti ja vähentää ympärivuorokautista asumista 20–25 %:a korvaamalla sitä tuetulla asumisella tai muilla kevyemmillä asumisen ratkaisuilla. Tavoitteena on ollut myös vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja toimintakykyä, parantaa palveluiden vaikuttavuutta ja saatavuutta, sekä vahvistaa oman palvelutuotannon roolia. Projektissa on kehitetty systemaattinen toimintatapa palvelutarpeen arviointiin, palveluiden suunnitteluun ja päätösten ajantasaiseen päivittämiseen. Arviointiin on tuotu enemmän rakenteisuutta ja yhteisiä kriteereitä. Projekti on saavuttanut tavoitteensa erinomaisesti: ympärivuorokautisen asumispalvelun asiakasmäärä on laskenut selvästi tavoitetta enemmän, palvelurakenne on keventynyt ja asumispalvelukustannukset ovat pienentyneet merkittävästi. Toimintamalli on vakiinnutettu osaksi arkea yhteisten käytäntöjen, vastuunjaon ja seurannan avulla.
Terveyspalveluauton pilotointi. Projektin tavoitteena on ollut pilotoida esteetöntä, liikkuvaa terveyspalveluautoa, joka tarjoaa ajanvarauksellista sairaanhoitajan vastaanottoa ja tukee lähipalvelujen saavutettavuutta. Projektissa on suunniteltu ajoneuvo, koulutettu henkilöstö ja käynnistetty pilotti useilla paikkakunnilla. Ajoneuvon suunnittelussa on huomioitu, että liikkuvassa yksikössä pitää pystyä toteuttamaan mm. pitkäaikaissairauksien hoitoa, pieniä toimenpiteitä ja terveyden edistämistä. Auto on saatu käyttöön viiveellä, mistä huolimatta pilotti on toteutunut suunnitelman mukaan. Suunnitelmia toiminnan jatkosta tehdään, kun pilotista on kertynyt riittävästi kokemuksia.
Ikääntyneiden sosiaaliohjauksen pilotointi ja toimintamallin käyttöönotto. Ikääntyneiden palveluissa on tunnistettu selkeä suunnitelmallisen sosiaaliohjauksen tarve. Projektissa on toteutettu koko Satakunnan kattava sosiaaliohjauksen pilotti, jota on tuettu ohjeistuksilla, yhteisellä työalustalla ja moniammatillisella asiantuntijatuella. Lisäksi on kokeiltu palveluohjaajan osallistumista moniammatilliseen tiimiin. Tuotoksina on syntynyt toimintamalli, palvelukuvaus, myöntämisperusteet ja tarkennetut tehtävänkuvat. Toiminta on parantanut palvelun laatua, keventänyt työkuormaa ja lisännyt asiakastyytyväisyyttä. Sosiaaliohjaus jatkuu vuonna 2026 osana ikääntyneiden palveluja.
Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintamallien arviointi ja uudelleenorganisointi. Tavoitteena on ollut vähentää yhteispäivystyksen käyntejä, parantaa palvelujen oikea-aikaista saatavuutta ja asiakaskokemusta, vahvistaa perustason ja erikoissairaanhoidon työnjakoa sekä hillitä kustannuksia yhtenäisillä toimintamalleilla koko hyvinvointialueella. Kehittämistyössä on tehty nykytilakartoitus, prosessikuvaukset, koulutusmallit ja ohjeistukset sekä vahvistettu rajapintojen yhteistyötä. Kehittämistyön myötä mm. päivystysapu on laajentunut, ostopalveluja on pystytty vähentämään, triage-lääkärimalli on siirtynyt omaksi toiminnaksi ja useita yhteistyörakenteita on vakiinnutettu. Kehittämistyö jatkuu vuonna 2026 osana normaalia toimintaa. Juurtumista tukevat vastuualueittain sovitut käytännöt ja yhteistyöpalaverit.
Äitiysneuvolan työnjaon sekä yhteistyön kehittäminen sairaalapalveluiden kanssa. Tavoitteena on ollut kuvata nykytila ja hoitopolku, selkeyttää vastuita, kehittää uusia toimintamalleja ja vahvistaa ammattilaisten osaamista. Painopisteeksi on noussut synnytyspelkoasiakkaan hoitopolku. Tuloksina on syntynyt mm. vertailutietoa ja analyysejä lähetteistä ja puheluista, uusi palvelumuotoiluehdotus synnytyspelkoasiakkaalle sekä englanninkielinen videomateriaali perhe- ja synnytysvalmennukseen. Tulosten jalkautus jatkuu.
Hyvien käytäntöjen jalkauttaminen. Tavoitteena on ollut vahvistaa näyttöön perustuvan toiminnan ja hoito- sekä palveluketjujen käyttöönottoa, yhtenäistää toimintatapoja, lisätä osaamista ja rakentaa implementoinnin tueksi verkostomainen toimintamalli. Työssä on hyödynnetty kehittämismalleja, kartoitettu yksiköiden nykytilaa, analysoitu esteitä ja edistäjiä. Keskeisenä tuotoksena on syntynyt näyttöön perustuvien yhtenäisten käytäntöjen implementoinnin verkostomalli. Projekti on osoittanut, että hyvien käytäntöjen pysyvä juurtuminen edellyttää rakenteellista tukea, koordinaatiota, kehittäjäasiantuntijoita, vastuuhenkilöverkostoja ja johdon sitoutumista.
Digiasiointialusta (Sata-sovellus). Tavoitteena on ollut rakentaa keskitetty digiasiointialusta, joka kokoaa palvelut yhteen, parantaa saavutettavuutta, lisää asiakas- ja työtyytyväisyyttä, tukee mobiilikäyttöä, lisää itseasiointia ja vahvistaa toiminnan kustannustehokkuutta. Digiasiointialustan kehittämisellä on pyritty siihen, että niin asiakkaat kuin ammattilaisetkin voivat käyttää palveluita aiempaa sujuvammin. Projektissa on suunniteltu ja otettu käyttöön uusi digitaalinen alusta yhteistyössä palvelualueiden, ICT-toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Samalla on rakennettu uusia digipalveluja, siirretty olemassa olevia toimintoja uudelle alustalle ja tuettu käyttöönottoa vastuukäyttäjäverkoston avulla. Kaikkia suunniteltuja toteutuksia ei ole saatu valmiiksi alkuperäisessä aikataulussa, mutta kokonaisuus on edennyt hallitusti ja osa tavoitteista on selkeästi saavutettu. Digialustalle (Sata-sovellus) on siirretty ja rakennettu suuri määrä palveluita ja asiakaskäyttäjiä kertyi pilottiaikana lähes 59 000. Ratkaisu on siirretty osaksi jatkuvia palveluja, ja vuodelle 2026 on laadittu jatkokehityssuunnitelma, jolla tuetaan käyttöönoton laajentamista ja toimintamallien edelleen kehittämistä.
Tiedolla johtamisen kehittäminen. Tavoitteena on ollut kehittää omaa tietojohtamista ja ottaa käyttöön sekä sitä tukevat ratkaisut että tietorakenteet. Lisäksi tavoitteena on ollut parantaa tiedon laatua, erityisesti kirjaamista. Projektissa yhteisen tietopohjan kehittämistyö on kohdistunut erityisesti keskeneräisiin järjestämislain mukaisen vähimmäistiedon, tiedossa olevien mittareiden ja raporttien sekä raportoinnin käyttötapausten tuottamiseen. Tietojohtamisen osalta on laajennettu Exreport -johdon työpöydän käyttöä tukemaan tiedolla johtamisen saatavuutta siihen asti, kunnes Power Bi- raportointi johdon työpöydän osalta on julkaistu tuotantoon. Osana tiedolla johtamisen kehittämistä on vahvistettu myös yhtenäistä kirjaamista, sillä kirjaamisen laadulla on keskeinen rooli tietopohjan muodostumisessa. Sosiaalihuollon rakenteista kirjaamista on vahvistettu ja kokeiltu mm. tekoälyratkaisua. Tiedolla johtamisen kehittäminen jatkuu Sata-alueen omana toimintana.
Asiakasohjauksen ja -neuvonnan kokonaiskehittäminen. Tavoitteena on ollut rakentaa yhteinen asiakasohjauksen toimintamalli, selkeyttää omistajuutta ja johtamista, kuvata asiakkaan ensivaiheen palvelupolkuja ja vahvistaa asiakasohjauksen vaikuttavuutta. Projektissa on toteutettu mm. nykytilan analyysi ja muita selvityksiä sekä järjestetty työpajoja laajassa yhteistyössä toimialueiden, asiakaspalvelukeskuksen, ICT:n ja viestinnän kanssa. Tuloksina on syntynyt asiakasohjauksen toimintamalli, johtamis- ja omistajuusmalli sekä useita palvelukohtaisia muutossuosituksia. Tuotokset on siirretty linjaorganisaation käyttöön. Kehittämistyötä on jatkettu projektin päättymisen jälkeen.
Turvallisuuden ja varautumisen kehittämiseksi on toteutettu kehittämistoimenpiteitä esimerkiksi kriittiseen viestintään ja viestiliikenteeseen, väestönsuojeluun, riskienhallintaan, kyberturvallisuuden edistämiseen ja lääkinnällisten laitteiden laiteturvaan liittyen.
OmaSata-ohjelman kustannushyötytavoitteet eri kokonaisuuksista ovat jakautuneet eri toimialueille ja lukuisille tiliryhmille, minkä vuoksi kunkin kehittämistoimenpiteen osalta kustannushyötyjä ei ole mahdollista esittää. Kehittämiskokonaisuuksien kustannushyötyjä on arvioitu talouden raportoinnin yhteydessä ja saavutetut kustannushyödyt ovat realisoituneet vuoden 2025 tilinpäätöksessä.
Lopuksi
OmaSata-ohjelmaa on pääsääntöisesti toteutettu LTA23-valtionavustuksen turvin, ja siksi sen loppuraporttina esitetään ko. avustuksen ehtojen mukaisesti laadittu loppuraportti. On tunnistettu, että alkuperäinen muutosohjelma ja sen jatkaja OmaSata-ohjelma ovat sisältäneet myös LTA23-avustuksen ulkopuolisiakin kokonaisuuksia, mutta ohjelman edetessä eri kokonaisuuksien erottaminen toisistaan on osoittautunut mahdottomaksi. Ensisijaisesti on toteutettu hyvinvointialuetasoista kokonaiskehittämistä, mistä LTA23 –raportti antaa kattavan kuvan, ja se kuvaakin oleellisilta osin myös OmaSata-ohjelman sisältöjä.
OmaSata-ohjelma on laadittu vuosille 2025–2026. Ohjelman laadintahetken jälkeen hyvinvointialueiden toimintaympäristö on muuttunut ja talouden tasapainottamiseen liittyy jatkossa oleellisin osin suunnitelma vuosien 2023–2024 kumulatiivisten alijäämien kattamisesta. Alijäämien kattamiseksi on laadittu suunnitelma, joka korvaa OmaSata-ohjelman. Ne OmaSata-ohjelman kokonaisuudet, joista vielä on saavutettavissa kustannushyötyjä, sisällytetään tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin, joissa alijäämien kattamissuunnitelmaa toimeenpannaan.