Perustelut
Vastineen laatija Vammaisten asumisen ja päiväaikaisen toiminnan palveluiden vastuualuejohtaja Sari-Helena Landvik.
Perustelut
Vihreiden valtuustoryhmä on tehnyt valtuustoaloitteen 9.9.2024 koskien lasten oikeuksien toteutumista ja noudattamista hyvinvointialueella. Valtuustoaloitteessa kerrotaan, että vammaispalvelut on tehnyt kesän 2024 aikana päätöksen evätä usealta raumalaiselta vammaiselta tai erityisen tuen tarpeessa olevalta lapselta oikeuden osallistua järjestämäänsä ryhmätoimintaan Kamu-Tuvalla koulupäivien jälkeen.
Vastine valtuustoaloitteeseen
Vammaislainsäädännön (675/2023) sekä vanhan vammaispalvelulain (380/1987) ja eriytyishuoltolain (519/1977) mukaiset palvelut siirtymäsäännöksen puitteissa ovat lähtökohtaisesti toissijaisia tai viimesijaisia muun lainsäädännön perusteella järjestettäviin palveluihin verrattuna. Tilanne on entisestään selkiytynyt uuden vammaispalvelulain perusteella. 1.2025 voimaan astuneen uuden vammaispalvelulain 2§ soveltamisalan mukaan vammaisen henkilön palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain (1326/2010), ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012), varhaiskasvatuslain (540/2018), perusopetuslain (628/1998) tai muun ensisijaisen lain perusteella.
Satakunnan hyvinvointialueen kunnissa on edelleen erilaisia tapoja järjestää lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa. Kuntakohtaisten järjestämistapojen erot johtuvat siitä, että kunnat päättävät perusopetuslain mukaisen toiminnan järjestämisestä ja sen laajuudesta. Kunta on oikeutettu valtionosuuteen järjestäessään aamu- ja iltapäivätoimintaa perusopetuslain mukaisesti. Rahoitusperiaatteet on määritelty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaissa (1705/2009).
Perusopetuslain mukainen aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien erityisen tuen oppilaille. Lapsia toimintaan otettaessa on heihin sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Lapsi on ensisijaisesti lapsi ja oikeutettu perusopetuslain mukaisiin palveluihin yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa normaaliusperiaatteen mukaisesti. Tämä koskee myös vammaisia lapsia. Mikäli koulu järjestää aamu-ja iltapäivätoimintaa joillekin oppilaille, on sen järjestettävä sitä myös erityisryhmille.
Uuden vammaispalvelulain eduskuntakäsittelyn aikana lakiin lisättiin myös oikeus aamu- ja iltapäivätoimintaan vammaispalveluna silloin, jos kunnan järjestämä perusopetuslain mukainen aamu- ja ip-toiminta ei vastaa vammaisen henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Kunnat eivät voi järjestää palveluita yhdenvertaisuuslain vastaisesti. Toisin sanoen ei voida kategorisesti sulkea esim. vammaisia ja neurokirjon lapsia pois palveluista, joita muille lapsille järjestetään. Mikäli kunta ei järjestä palvelua, lapsen / nuoren tarpeissa on oltava jotain varsin erityistä. Kunnan täytyy pystyä perustelemaan, miksi toiminnassa ei voida vastata vammaisen lapsen yksilöllisiin tarpeisiin kohtuullisten mukautustenkaan turvin ja mitä mukautuksia on kokeiltu.
Yhdenvertaisuuslain ja YK:n vammaissopimuksen mukaiset kohtuulliset mukautukset ovat ensisijaisia suhteessa erityispalveluihin (soveltamisalan HE). Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen VPL-palveluna on perusteltua esim. silloin, jos lapsi ei kykene vammaansa tai sairauteensa liittyvästä syystä olemaan ryhmämuotoisessa toiminnassa, vaan palvelu täytyy järjestää yksilöllisesti esim. lapsen omaan kotiin.
Vammaispalvelulain mukaisen siirtymäsäännösen mukaan Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 1 §:n mukaan erityishuoltoa annetaan henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemaansa palvelua.
Vammaispalvelua (lyhyt aikaista huolenpitoa, VPL 24§) järjestetään asiakkaille silloin, kun kaikille lapsille tarkoitetut perusopetuslain mukaiset palvelut eivät riitä vastaamaan lapsen välttämättömään hoidon tarpeeseen. Vammaispalvelulakia sovelletaan lain 2 §:ssä määriteltyyn vammaiseen henkilöön. Tämä tarkoittaa, että oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin on henkilöllä, joka täyttää kaikki vammaisen henkilön määritelmässä mainitut edellytykset.
Vammaisten lasten lyhytaikainen huolenpito eli tässä tapauksessa aamu- ja iltapäivähoito ja peruskoulun lomien aikainen hoidon tarve tulee olla välttämätöntä, esim. molempien vanhempien samanaikainen työssäkäynti tai opiskelu, eivätkä vanhemmat pysty itse hoitoa järjestämään tai järjestelemään työssäkäyntiaikoja. Vammaispalvelulain mukaisia palveluja järjestetään vain välttämättömään tarpeeseen ja tämän vuoksi tässä palvelussa kysytään työssäkäyntiaikoja sekä selvitetään muita välttämättömiä tarpeita, jotta voidaan todeta palvelun olevan ensisijaisten lakien jälkeen ainoa mahdollinen palvelua kyseiseen palveluntarpeeseen.
Kaikki erityisen tuen lapset eivät ole automaattisesti oikeutettuja palveluun vaan asiakkaan sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja arvioi asiakkaan palveluntarpeen ja tekee asiakkaalle palvelupäätöksen.
Kuntaliitto ja Hyvinvointialueyhtiö Oy ovat laatineet muistion (1.6.2023) vammaisten lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä kunnan ja hyvinvointialueen yhdyspintayhteistyönä. Yhdyspintayhteistyötä on tehty eritavoin. Esimerkkinä joissakin yhteistyö ja -järjestämissopimuksissa hyvinvointialueelle on osoitettu ylimääräiset kustannukset, jotka ovat syntyneet ylimääräisten ohjaajien palkkaamisesta tai muusta kustannuksesta, jota ei voida katsoa perusopetuslain aamu- ja iltapäivätoiminnan kustannuksiksi.
Koulun tiloissa tapahtuvan yhdyspintayhteistyön lisäksi aamu- ja iltapäivähoitoa, sekä koulun loma-ajan hoitoa on järjestetty palveluntarpeen arvion mukaisesti myös hyvinvointialueen omissa lyhytaikaisen huolenpidon yksiköissä, Kamu-tuvissa, sekä tekemällä asiakkailla yksilöllisiä ratkaisuja palvelun turvaamiseksi.
Hyvinvointialueen vammaispalveluiden lasten lyhytaikaisen hoidon yksikössä, Raumalla sijaitsevassa Kamu-Tuvassa on sisäilmaongelmaa ja Kamu-Tupa on ollut väistötilassa ja sieltä päässyt muuttamaan toisiin tiloihin. Olemme tiedostaneet, että Raumalla lasten palveluntarve on lisääntynyt ja asiaan on reagoitu. Raumalle on tulossa uusia tiloja kevään 2025 alkaen porrastetusti, jotta vammaispalvelut pystyvät vastaamaan lasten välttämättömään palvelun tarpeeseen. Uudet tilat eivät kuitenkaan poista sitä, että kaikille tuen tarvitsijoille palvelu ei ole subjektiivista vaan tarvitaan edelleen ensisijaisten lakien mukaisia palveluja turvaamaan lapsien yhdenvertaiset palvelut.
Yhteenvetona todettaneen, että Satakunnan hyvinvointialue toteuttaa vammaisten lasten palveluja siten, että lasten oikeuksia toteutetaan ja noudatetaan voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti palvelutuotantoa.