Perustelut
Aluevaltuusto on kokouksessaan 11.12.2023 (§148) hyväksynyt Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkkosuunnitelman. Palveluverkkosuunnitelmassa esitetään suunnitelma Satakunnan hyvinvointialueen tulevaisuuden palveluverkoksi, mukaan lukien sote-keskuksien sijainnit Satakunnan hyvinvointialueella.
Aluevaltuuston hyväksymän palveluverkon valmistellussa on otettu huomioon palveluverkon kehittämisen periaatteet, jotka hyväksyttiin aluevaltuustossa 25.9.2023. Keskeiset palveluverkon kehittämisen periaatteet ovat otsikko tasolla seuraavat: 1. Lähipalveluita tuotetaan asukkaiden palvelutarvetta vastaten 2. Sosiaali- ja terveyspalveluista luodaan alueellinen toiminnallinen kokonaisuus (sotekeskusverkosto) riittävällä väestöpohjalla 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kootaan suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista 4. Digitaalisilla ja liikkuvilla palveluilla lisätään palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta 5. Henkilöstön saatavuus otetaan huomioon palveluverkon muodostumisessa 6. Palveluverkon on mukauduttava taloudellisen tilanteen edellyttämällä tavalla.
Kiinteällä palveluverkolla tarkoitetaan asiakaspalvelupisteistä koostuvaa, tietyllä maantieteellisellä alueella sijaitsevaa toimipisteverkostoa. Palveluverkkoa täydentävät liikkuvat ja jalkautuvat palvelut. Digitaalinen palveluverkko sähköisinä palveluina osaltaan korvaa, tukee ja täydentää muuta palveluverkkoa. Tavoitteena on käynnistää Satakunnan hyvinvointialueen digitaalinen sote-keskus joulukuussa 2024. Palveluiden järjestäjä suunnittelee asukkaiden palvelutarpeisiin ja palvelustrategiaan perustuvan joustavan ja kustannustehokkaan palveluverkon hyödyntäen monipuolisia sähköisiä palveluita.
Sote-keskuksella tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksikköä, joka laaja-alaisesti tarjoaa julkisesti rahoitettuja sosiaalihuollon peruspalveluja ja perusterveydenhuollon palveluja sekä mahdollisesti joitain näitä täydentäviä palveluja.
Sosiaali- ja terveyskeskuksiin kootaan asukkaiden palvelutarpeen mukaisesti esimerkiksi perusterveydenhuollon avosairaanhoidon kiireellisiä ja kiireettömiä palveluja, suun terveydenhuollon palveluja, sosiaalihuollon avopalveluja, kotihoidon palveluja, mielenterveys- ja päihdetyön sekä mielenterveys- ja päihdehoidon palveluja, avokuntoutuspalveluja, kansansairauksien ehkäisyä, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluja, neuvolapalveluja sekä muita ehkäiseviä palveluja.
Hyväksytyssä palveluverkkosuunnitelmassa on kiinteät sote-palvelut jaettu sote-keskuksiin sekä sote-pisteisiin. Sosiaalipalvelut jalkautuvat tarvittaessa sote-keskuksista sote-pisteeseen tai asiakkaan kotiin. Sote-keskukset kokoavat palvelut yhteen ja tarjoavat laajan palveluvalikoiman sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Sote-pisteet tarjoavat palveluita väestökeskittymien ulkopuolella. Niiden palveluvalikoima vaihtelee toimipisteen asukkaiden palvelutarpeen ja sijainnin mukaan. Hyväksytyn palveluverkkosuunnitelman mukaisesti jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sote-piste tai sote-keskus.
Kun yllä olevaa määritelmää tulkitaan toimipisteissä saatavien palveluiden osalta, niin tällä hetkellä Satakunnassa on yhdeksän sote-keskusta: Säkylässä, Raumalla, Ulvilassa, Harjavallassa, Eurassa, Huittisissa, Kankaanpäässä sekä Porissa, jossa sijaitsee kaksi sote-keskusta. Muissa kiinteissä toimipisteissä ei ole yhdistetty sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, vaan kyseessä olevat palvelut tarjotaan erillisissä toimipisteissä.
Hyväksytyn suunnitelman mukaisesti sote-keskuksia on seitsemässä (6+2) kunnassa, yhteensä kahdeksan, jotka sijaitsivat jatkossa: Raumalla, Ulvilassa, Harjavallassa, Eurassa, Huittisissa, Kankaanpäässä sekä Porissa, jossa on kaksi sote-keskusta. Näiden toimipisteiden osalta tukeudutaan olemassa oleviin kiinteistöihin, jotka ovat pääosin kuntien omistuksessa. Kuntien kanssa tullaan tekemään pitkät vuokrasopimukset kiinteistöjen käytöstä, jotka ovat pääsääntöisesti kymmenen vuotta. Palveluverkkosuunnitelman toimeenpano on osa aluehallituksen (28.8.2023 / 213 §) hyväksymää muutosohjelmaa.
Esitetyssä kahdeksan (6+2) sote-keskuksen mallissa lähtökohtana on riittävä väestöpohja sekä palveluiden saatavuuden turvaaminen. Kahdeksan sote-keskuksen mallissa Satakunnan asukkaiden etäisyys sotekeskukseen lisääntyy erittäin maltillisesti. Tehdyn ennusteen mukaan vuonna 2025 Satakunnan väestöstä 63,9 % asuu 10 minuutin saavutettavuusalueella ja vastaava luku vuonna 2035 on 66,2 %. Tarkasteltaessa Sote-keskuksien sijainteja 20 minuutin saavutettavuusalueella, niin vuonna 2025 väestöstä asuu 89,8 % ja vastaava luku vuonna 2035 on 90,2 %.
Sote-keskukset tarvitsevat riittävän suuren väestöpohjan toimiakseen tehokkaasti. Palvelujen kokoaminen sote-keskuksiin turvaa palveluiden saatavuuden, palvelutaso paranee, palveluprosessit tehostuvat ja edellytykset laadultaan hyvään palvelutulokseen ovat paremmat. Henkilöstön rekrytointi sekä ammattitaidon ylläpito on helpompaa ja työntekijöiden turvallisuus paranee. Toimintaa on helpompi ja halvempi yhtenäistää ja rakentaa. Eri toimintojen yhteisiä palveluita on helpompi hyödyntää. Tämä mahdollistaa moniammatillisen työn ja keskinäisen osaamisen jakamisen, jotka osaltaan lisäävät työmotivaatiota.
Aluevaltuuston kokouksessaan 15.4.2024 § 28 hyväksymien palveluverkkoa koskevien päätösvaltuuksien mukaan aluevaltuusto päättää niiden toimipisteiden sijainnista, joiden päätoiminta on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut ja aluehallitus päättää merkittävistä laajavaikutteisista muutoksista sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden palveluihin.
Sote-keskuksien toiminta käynnistyy pitkäaikaisten sopimusten tulessa voimaan 1.1.2025, jonka jälkeen aloitetaan kuntien kanssa neuvottelut mahdollisista investoinneista sote-keskuksiin. Palveluiden siirrot sote-keskuksiin toteutetaan aluevaltuuston hyväksymän palveluverkkosuunnitelman mukaisesti ja päätökset tehdään voimassa olevan hallintosäännön mukaisesti.
Päätös
Keskustelun kuluessa aluehallituksen jäsen Juha Korkeaoja ehdotti aluehallituksen jäsen Keijo Kerolan kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun.
Koska kokouksen kuluessa oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu vastaehdotus, päätettiin suorittaa äänestys.
Puheenjohtaja totesi, että suoritetaan äänestys:
JAA esittelijän ehdotus
EI Juha Korkeaojan ehdotus
Suoritettiin äänestys, jonka tuloksena:
JAA 12 ääntä (Rauno Vesivalo, Sauli Ahvenjärvi, Mirja Ylijoki, Kari Hannus, Marja-Leena Alho, Jami Toivonen, Sinikka Alenius, Mika Aho, Harri Kivenmaa, Kristiina Isokorpi, Pekka Wallenius, Petri Salminen)
EI 3 ääntä (Juha Korkeaoja, Helena Ollila, Keijo Kerola)
Äänestyksen perusteella aluehallituksen päätökseksi tuli esittelijän ehdotus.