Valmistelija
Anna Kuromaa, anna.kuromaa@sata.fi
Minna Maunola, minna.maunola@sata.fi
Perustelut
Perustelut
Kristillisdemokraattien Aluevaltuustoaloite SHVA 3593/00.02.06/2023 25.9.2023. Terveydenhuollon ammattihenkilöiden omatunnonvapauden turvaaminen työjärjestelyin.
Aloitteessa esitetään, että Satakunnan hyvinvointialueella ryhdytään toimenpiteisiin, jotta terveydenhuollon ammattihenkilöille kyetään turvaamaan oikeus uskonnon- ja omatunnonvapauden nojalla kieltäytyä osallistumasta raskaudenkeskeytyksiin, mikäli potilaan henki ei ole vaarassa.
Valtuustoaloitteen on allekirjoittanut Marketta Juntunen, Simo Korpela ja Sauli Ahvenjärvi.
Vastine valtuustoaloitteeseen
Terveydenhuollon ammattilaisten tulee noudattaa Suomen lakia ja asetuksia.
Jotkut yhteiskunnan terveydenhuollon ammattilaisilta edellyttämät tehtävät saattavat olla ristiriidassa sen kanssa, minkä yksittäinen terveydenhuollon ammattilainen katsoo olevan henkilökohtaisen arvopohjansa mukaan oikein. Käytännössä nämä tilanteet liittyvät esimerkiksi raskauden keskeytyksiin.
Lakia raskauden keskeyttämisestä on uudistettu 1.9.2023.
Keskeytykset tehdään joko raskaana olevan pyynnön perusteella (raskauden kesto alle 12+1 viikkoa), Valviran päätöksellä (raskauden kesto yli 12+1 viikkoa), kahden lääkärin päätöksellä (terveysvaaraperuste L1§ 2 mom.) tai hätäkeskeyttämisenä (L9§).
Lausunnonantajalääkäri- ja raskaudenkeskeyttämissairaalaluvat poistuvat käytöstä.
Raskauden keskeyttämistä koskevat asiat on käsiteltävä aina viivytyksettä.
Raskaana olevalle annettavan selvityksen keskeyttämisen merkityksestä ja vaikutuksista sekä ehkäisyneuvonnan saa antaa lääkärin lisäksi myös muu terveydenhuollon ammattilainen, jolla on tehtävään riittävä osaaminen. Lakiin on kirjattu raskaudenkeskeytystä pyytävän tai sitä harkitsevan sekä toisen vanhemman oikeus saada tarvitsemansa psykososiaalinen tuki.
Lääkäriliitolla on olemassa Suositus lääkärin omantunnonvapauden soveltamisesta opiskelussa ja työpaikoilla (2017).
Suosituksen mukaan lääkärillä on oikeus omatunnonvapauteen, mutta tämä ei saa vaarantaa potilaan oikeutta saada tarvitsemaansa hoitoa tai viivästyttää potilaan hoitoa tai vaikuttaa lääkärin potilaalle antamiin lääketieteellisiin ohjeisiin tai yhdessä sovittuihin hoitolinjauksiin. Lääkärin tulee ottaa huomioon erikoisalan valinnassa ja työhön hakeutuessaan mahdolliset työhön tai työtehtäviin kuuluvat velvollisuudet, jotka ovat vastoin hänen vakaumustaan, ja harkita tarvittaessa muita vaihtoehtoja. Työhaastattelussa voidaan tiedustella mahdollisista rajoitteista työtehtävien hoidossa.
Suosituksen mukaan henkilöstön kanssa tulisi laatia toimintaohjeet tällaisten tilanteiden varalle, jotta varmistetaan työtehtävien tasapuolinen jakaminen.
Hoitohenkilökunnan osalta aiheeseen on otettu kantaa eettisestä näkökulmasta ainakin Lähietiikan lähteillä –julkaisussa (Tehyn julkaisusarja 1/13). Kirjoittajat painottavat potilaiden oikeuksia ja mikäli raskaudenkeskeytys aiheuttaa liian suuren ristiriidan työntekijän arvomaailmassa, olisi hyvä miettiä hakeutumista sellaisiin tehtäviin, joissa tätä riskiä ei ole.
Suomen Kätilöliitto on myös ottanut asiaan kantaa tiedotteessaan Ihmisoikeudet ja seksuaalioikeudet eivät ole omatunnon kysymyksiä (2.6.2023)
”Raskaudenkeskeytys on olennainen osa seksuaaliterveyspalveluita. Oikeus turvalliseen ja lailliseen aborttiin on ihmis- ja seksuaalioikeus. Kätilöt seksuaali- ja lisääntymisterveyden asiantuntijoina hoitavat asiakkaitaan noudattaen lakien ja asetusten lisäksi ammattieettisiä periaatteita, joiden perustana ovat ihmisarvo, laaja-alainen ihmiskäsitys ja asiakkaan oikeuksien huomioonottaminen.
Jokaisella täytyy olla itsemääräämisoikeus omaan kehoonsa sekä päätäntävalta siitä, haluaako lapsia ja milloin niitä haluaa. Näin ollen jokaisella on oikeus saada turvallista ja laadukasta hoitoa ja tukea raskaudenkeskeytykseen liittyen, ja terveydenhuollon ammattilaisilla on sitä velvollisuus antaa.”
Eettisiä kysymyksiä tulisi pohtia jo opiskelualaa ja –paikkaa valitessa. Nykyään kaikki lääkärit, jotka hakevat erikoistumisoikeutta yliopistolta, haastatellaan kaikkiin Suomen lääketieteellisiin tiedekuntiin strukturoidun haastattelun avulla. Synnytys- ja naistentautien erikoisalalta paikkaa hakevilta kysytään myös jo tässä vaiheessa näkemystä ja kantaa erikoisalalle tyypillisiin eettisiin tilanteisiin.
Eduskunta käsitteli vuonna 2015 kansalaisaloitteen, jolla vaadittiin hoitohenkilökunnalle oikeutta kieltäytyä tekemästä raskaudenkeskeytyksiä. Aloite tyssäsi äänin136 -33.
Johtopäätös:
Satakunnan hyvinvointialueella ei ole tarvetta ryhtyä mihinkään erityisiin toimenpiteisiin tämän asian suhteen.
Toimimme lakien ja asetusten mukaisesti. Keskustelemme henkilöstön kanssa jo etukäteen, mikäli työn kuvaan sisältyy raskaudenkeskeytys potilaiden hoito. Mikäli asia on työntekijälle omantunnon kysymys, suositamme hänelle jotain muunlaista työnkuvaa/ toimipistettä.
Näin olemme toimineet tähänkin asti, eikä asiassa ole ilmennyt ongelmia.
Päätös
Keskustelun kuluessa lautakunnan jäsen Marketta Juntunen ehdotti lautakunnan jäsen Juha Joutsenlahden kannattamana, että vastineeseen lisätään lause: : ”Kiitollisena totean, että aikaisemmin on annettu mahdollisuus hakeutua esimerkiksi vastasyntyneiden osastolle kätilöksi ja toivon, että tämä käytäntö jatkuu.”
Koska kokouksen kuluessa oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu vastaehdotus, päätettiin suorittaa äänestys.
Puheenjohtaja totesi, että suoritetaan nimenhuutoäänestys:
JAA esittelijän ehdotus
EI Marketta Juntusen ehdotus
Suoritettiin nimenhuutoäänestys, jonka tuloksena:
JAA 11 ääntä (Eveliina Perälä, Mirva Heino, Tarja Grönblom, Vilho Hakala, Kari Henttinen, Tuomas Koivisto, Johanna Mattila, Petra Mäensivu, Laura Pullinen, Juhani Vihervuori,Sami Raitaluoto.)
EI 4 ääntä (Marketta Juntunen, Jarmo Uotila, Marja Vaitomaa ja Juha Joutsenlahti)
Äänestyksen perusteella lautakunnan päätökseksi tuli esittelijän ehdotus.