Perustelut
Asian taustaa
Kiristyneen taloustilanteen vuoksi Satakunnan hyvinvointialueella on jouduttu käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut talouden tasapainottamiseksi. Yhteistoimintamenettely on käynnistettävä, sillä aluehallituksen aikaisemmin hyväksymän muutosohjelman toimeenpano aiheuttaa vaikutuksia hyvinvointialueen henkilöstössä. Aluehallitus teki 15.3.2024 päätöksen yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämisestä. Yhteistoimintaneuvotteluiden tuloksena osa henkilöstöstä irtisanotaan, ja suurempi osa lomautetaan määräajaksi. Neuvotteluiden päätyttyä aluehallitus teki päätöksen yhteistoimintaneuvotteluiden päättämisestä18.6.2024.
Jälkimmäisestä, yhteistoimintaneuvottelut päättävästä päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa. Oikaisuvaatimuksessa yhteistoimintaneuvottelut päättävää päätöstä vaaditaan oikaistavaksi, ja täytäntöönpanoa kumottavaksi. Oikaisuvaatimuksen mukaan aluehallituksen päätös olisi tehty virheellisessä järjestyksessä, koska yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta koskevaa päätöstä ovat tehneet henkilöt, jotka ovat myöhemmin jäävänneet itsensä yhteistoimintamenettelyn päättämisestä päätettäessä. Lisäksi oikaisuvaatimuksen mukaan päätös olisi kumottava, sillä aluehallituksen jääviys on ollut perusteeton – päätöksestä ei syntyisi sellaista erityistä hyötyä tai haittaa päätöksen tehneiden läheisille, mikä synnyttäisi esteellisyyden.
Oikaisuvaatimuksen tekijä on lisäksi toivonut oikaisuvaatimuksen kiireellistä käsittelyä.
Sovellettava lainsäädäntö
Hallintolain (HL) 27 § 1 momentin mukaan Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn, eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.
HL 27 § 2 mom: Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.
HL 28 § 1 mom: Virkamies on esteellinen:
1 kohta: jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;
3 kohta: jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;
4 kohta: jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai haittaa.
2 mom: Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:
1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;
2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä
3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.
Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.
Selvitys asiaan
Aluehallitus käynnisti yhteistoimintamenettelyn päätöksellään 19.3.2024 § 90. Aluevaltuuston 2. ja 3. varapuheenjohtaja ilmoittivat esteellisyydestään HL 28 § 1 momentin 4 kohdan perusteella ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.
Aluehallitus päätti yhteistoimintamenettelyn päätöksellään 18.6.2024 § 190. Aluevaltuuston puheenjohtajan sekä aluevaltuuston 1., 2. ja 3. varapuheenjohtajien lisäksi viisi aluehallituksen jäsentä jääväsivät itsensä. Perusteena oli HL 28 § 1 momentin 1 kohta.
Hyvinvointialue katsoo, että molempiin päätöksiin liittyneet jääväykset ovat olleet vailla laillista perustetta. Päätös käynnistää tai päättää yhteistoimintamenettely ei tee henkilöryhmästä, johon yhteistoimintamenettelyn vaikutukset kohdistuvat, asianosaista. Vaikka yhteistoimintamenettelyn lopputuloksena on päädytty irtisanomisiin ja lomautuksiin, ei päätöksellä itsellään ole suoria ja välittömiä vaikutuksia kenenkään henkilöstöön kuuluvan etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen (HL 11 §). Näin ollen aluevaltuuston puheenjohtajien sekä aluehallituksen jäsenten itsensä jäävääminen HL 28 § 1 momentin 1 kohdan perusteella on ollut vailla laillista perustetta.
HL 28 § 3 kohdan mukainen intressijääviys laajentaa osallisuusjääviyttä. Sen mukaisesti esteellisyys voi syntyä sellaisenkin intressin perusteella, joka ei muodosta esteellisyyttä 1 kohdan mukaisen osallisuusjääviyden perusteella. Esteellisyyden muodostavan intressin tulee kuitenkin olla erityistä laatua sekä odotettavissa. Hyvinvointialue katsoo, etteivät kriteerit tässä asiassa täyty. Yhteistoimintamenettelyn perusteella tapahtuva irtisanominen on yksittäisen työntekijän kannalta henkilöstön koko huomioiden varsin epätodennäköistä. Toisaalta määräaikainen lomautus, joka on todennäköisempää, on taas laadultaan sellainen toimenpide, joka ei sisällä erityistä haittaa tai hyötyä aiheuttavia elementtejä.
HL 28 § 4 kohdan mukainen palvelussuhdejääviys taasen ei sovellu käsiteltävään tapaukseen. Hyvinvointialuelain 102 § 3 momentin mukaisesti HL 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde hyvinvointialueeseen ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä, viranhaltijaa eikä työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa hyvinvointialue on asianosainen.
Näin voidaan katsoa, että kaikki yhteistoimintamenettelyn käynnistämiseen ja päättämiseen kohdistuneet jääväykset ovat olleet vailla laillista perustetta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Korkeimman hallinto-oikeuden oikeuskäytännössä on katsottu, etteivät vailla laillista perustetta olleet jääväykset vaikuta päätöksen pätevyyteen, kunhan päätös on muuten syntynyt laillisessa järjestyksessä.
KHOn ratkaisussa 4.11.1996/3804 kaupunginvaltuuston päätös kahden ala-asteen lakkauttamisesta ei ollut syntynyt virheellisessä järjestyksessä, vaikka kaksi opettajina toiminutta valtuuston jäsentä oli jäävännyt itsensä ilman laillista perustetta. Vaikka ratkaisussa puhutaan kunnasta, voidaan ratkaisua analogisesti soveltaa myös hyvinvointialueisiin niiden samankaltaisuudesta johtuen.
Näin ollen vailla laillista perustetta olleilla jääväyksillä ei ole vaikutusta päätöksen pätevyyteen. Aluehallituksen päätös päättää yhteistoimintamenettely ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Oikaisuvaatimus on täten hylättävä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.