Perustelut
Oikaisuvaatimuksen tekijä on lähestynyt Satakunnan hyvinvointialuetta oikaisuvaatimuksella koskien Satakunnan hyvinvointialueen aikuisten palveluiden toimialuejohtajan viranhaltijapäätöstä § 7, 5.5.2026, SATAHADno-2026-4306 Pihlava sote- pisteen lääkäri- ja hoitajavastaanoton siirto sote-keskus Länsi-Poriin.
Oikaisuvaatimus on saapunut hyvinvointialueelle 25.5.2026.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitus:
-
Purkaa aiemmin mainitun viranhaltijan tekemän päätöksen
Oikaisua haetaan muun muassa seuraavista syistä:
Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan 10 000 asukkaan alue ei voi siirtyä keskustaan vain säästösyistä. Länsi-Porin alueen sote-piste ei tule kestämään Meri-Porin alueen väestönmassaa. Oikaisuvaatimuksessa kyseenalaistetaan, saavutetaanko kustannussäästöt potilasturvallisuuden kustannuksella.
Lainsäädännöllinen tausta
Satakunnan hyvinvointialueen hyväksytyn hallintosäännön mukaan (15.4.2024/§28) mukaan aluevaltuusto päättää niiden toimipisteiden sijainnista, joiden päätoiminta on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Aluehallitus päättää merkittävistä laajavaikutteisista muutoksista sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden palveluihin.
Toimipisteiden toiminnan siirrosta muissa, kuin em. tilanteissa päätetään viranhaltijapäätöksellä. Pihlavan sote -pisteen osalta muutos koskee vain terveyspalveluita, joten päätösvalta asiassa on aikuisten palveluiden toimialueen toimialuejohtajalla. Aikuisten toimialuejohtajalla on ollut toimivalta päättää asiasta.
Asiassa on laadittu ennakkovaikutusten arviointi, joka on päätöksen liitteenä. Sinällään Hallintolaki (434/2003) ei edellytä erillisen ennakkovaikutusten arviointilomakkeen laatimista, vaan lain 6 luvun 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesti selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiksi tarpeelliset tiedot sekä selvityksen. Päätös alistettiin laajalle valmistelulle eri asianosaisia/osapuolia kuullen. Pykälän 45 mukaan päätös on perusteltava ja näin päätöksessä on myös tehty.
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 2 §:n mukaan hyvinvointialue on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Kyseisen lain 6 §:n mukaan hyvinvointialue järjestää sille laissa säädetyt tehtävät. Lain 7 §:ssä on säädetty hyvinvointialueen järjestämisvastuusta; pykälän mukaan hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavan valinnasta, tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Pykälän esitöiden mukaisesti yhdenvertaisuus tässä kontekstissa tarkoittaa, että kaikilla palvelua tarvitsevilla tulee olla mahdollisuus saada sitä samojen objektiivisten perusteiden mukaisesti. Lisäksi ihmisiä ei saa syrjiä iän, sukupuolen, etnisen alkuperän, kielen tai muunkaan syyn perusteella.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 4 §:n mukaan hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Asiakkaan yksilöllisestä palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista säädetään erikseen. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Palvelujen kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin valtakunnallisesti ja hyvinvointialueiden välisen sopimuksen perusteella säädetään järjestämislain 9, 36 ja 39 §:ssä. Pykälän esitöiden mukaisesti lähipalveluilla tarkoitetaan palveluita, joita asiakkaat käyttävät usein, ja ainakin osa asiakkaista käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin, minkä vuoksi sellaisia palveluja on perusteltua saada läheltä. Asiakkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat lähtökohtaisesti lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavia palveluita, mutta ne voivat olla saavutettavissa myös esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina taikka liikkuvina tai sähköisinä palveluina. Lähellä tarjottavat palvelut voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluja, jotka jalkautetaan, vaikka palveluntuottajan fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty. Olennaista ei ole fyysisen toimipisteen sijaitseminen vaan se, missä palvelu annetaan sitä tarvitsevalle asiakkaalle. Tarkoituksena on kehittää nykyistä palveluverkkoa väestön tarvetta vastaavaksi. Esityöt mainitsevatkin lähipalveluiksi esimerkiksi terveyskioskit, jotka tässä asiayhteydessä voitaneen rinnastaa satakuntalaisiin sotepisteisiin. Olennaista on siis lähipalveluiden aiempaa laajempi määrittely.
Hallituksen esityksessä edelleen esitetään, kuinka kaikkia palveluja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista hajauttaa ja järjestää lähipalveluina. Tällaisia ovat esimerkiksi harvoin tarvittavat palvelut, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Nämä palvelut on perusteltua koota suurempiin kokonaisuuksiin hyvinvointialueen alueella ja valtakunnallisesti. Sillä voidaan varmistaa palvelujen hyvä laatu ja turvallisuus, hoidon jatkuvuus sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. Tarkoituksenmukainen palvelujen kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin voi myös mahdollistaa sen, että palveluja on saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla maata. Hyvinvointialueen on turvattava järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. Lainsäädännössä ei ole määräyksiä siitä, millainen hyvinvointialueen palveluverkon tulee olla. Hyvinvointialueille on asiassa laaja harkintavalta itsehallintonsa nojalla. Tähän harkintavaltaan kuuluu myös sen arvioiminen, onko ratkaisu hyvinvointialueen asukkaiden edun mukainen. Hyvinvointialue tarkastelee palveluiden järjestämistä asukaskeskittymien palvelutarpeen mukaisesti, ei kuntarajojen mukaisesti.
Päätöksen perustelut
Vuoden 2026 vahvistetun talousarvion perusteella on marraskuussa 2025 käyty alustavat yt-neuvottelut, koska talousarviolla sekä talouden tasapainottamisella on tunnistettu vaikutuksia henkilöstöön ja palvelutuotantoon. Sata-alueelta edellytetään osana talouden tasapainottamista ja mahdollisen jatkoajan myöntämistä konkreettista suunnitelmaa toimenpiteistä talouden tasapainottamiseksi. Sote toimialueet ovat valmistelleet toimenpiteitä, joilla palvelut turvataan talouden reunaehdot huomioiden. Pihlavan sote-pisteen terveyspalveluiden siirtoa on käsitelty keväällä 2026 sote-toimialojen yhteisessä yhteistoimintamenettelyssä, jossa on tarkasteltu siirtoa osana taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Yhteistoimintamenettelyssä on todettu palveluverkon uudistamisen tavoitteena olevan muun muassa resurssien tehokkaampi käyttö sekä palveluiden saatavuuden ja laadun turvaaminen. Sata-alueen palveluita ja prosesseja tulee edelleen kehittää ja muuttaa vastaamaan palvelutarpeita, toiminnallisia sekä tuotannollisia lähtökohtia ja talouden reunaehtoja.
Aikuisten toimialueen terveyspalveluiden yksi toimipisteistä sijaitsee Pihlavassa, joka kuuluu Porin kaupunkiin. Sote-pisteessä on tarjottu perusterveydenhuollon kiireettömiä lääkärin ja hoitajan ajanvarausvastaanottoja. Sata-Diagin näytteenottopalvelut ovat olleet saatavilla kahdesti viikossa. Pihlavan sote-piste on ollut avoinna viitenä arkipäivänä viikossa, mutta yleisinä loma-aikoina toiminnassa on ollut 4–8 viikon katkoksia. Vuonna 2025 toimipisteessä toteutui lääkärin lähivastaanottokäyntejä yhteensä 2746 ja hoitajan (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja) lähivastaanottokäyntejä 4357. Toimipisteessä työskentelee kolme lääkäriä, joista kaksi on osa-aikaisia, viisi sairaanhoitajaa ja kaksi terveydenhoitajaa. Lääkäripalvelut on jouduttu pääosin toteuttamaan ostopalveluilla. Toiminnan laajuus ja henkilöstöresurssit ovat pienemmät verrattuna monialaisiin sote-keskuksiin, mikä vaikuttaa palveluiden saatavuuteen, laatuun, hoidon jatkuvuuteen ja toiminnan häiriöherkkyyteen.
Toiminnan muutoksen vaikutusten arvio
Viranhaltijan päätöksen liitteenä on ollut yksityiskohtainen sote-asiantuntijoista koostuvan työryhmän laatima ennakkovaikutusten arviointilomake.
Toiminnan siirto Länsi-Porin sote-keskukseen tarkoittaa käytännössä palvelutuotannon sekä henkilöstön toiminnan ja vakanssien siirtymistä osaksi suurempaa Länsi-Porin sote-keskuskokonaisuutta. Länsi-Porin sote-keskuksessa työskentelee monialainen ja moniammatillinen henkilöstö, jossa lääkärin ja hoitajan vastaanottopalvelut sekä laboratoriopalvelut ovat saatavilla arkipäivisin virka-aikaan. Lisäksi yksikössä on saatavilla sosiaalihuollon sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden palveluita. Palveluiden keskittäminen Länsi-Porin sote-keskukseen helpottaa johtamista, parantaa henkilöstöresurssien tarkoituksenmukaista käyttöä sekä turvaa hoidon saatavuuden, hoidon jatkuvuuden ja laadukkaat, monialaiset palvelut alueen asukkaille.
Pienemmässä toimipisteessä palvelutuotanto perustuu rajalliseen henkilöstömäärään ja edellyttää osin täydentäviä järjestelyjä palveluiden sekä hoitokokonaisuuksien turvaamiseksi. Tämä heijastuu palveluiden saatavuuteen ja hoidon jatkuvuuteen. Toiminnan keskittäminen suurempaan sote-keskukseen vahvistaa oman henkilöstön varaan rakentuvaa toimintaa, parantaa hoidon jatkuvuutta ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä resurssitekijöistä sekä kalliista ostopalveluista. Hoidon toteutus on myös saattanut joka tapauksessa edellyttää käyntiä Maantienkadun sote-keskuksessa tai Satasairaalan kuvantamisessa. Suuremmassa sote-keskuksessa toiminta voidaan järjestää yhtenä kokonaisuutena, mikä vähentää toiminnan haavoittuvuutta ja häiriöherkkyyttä. Monialainen henkilöstö tukee palvelutarpeen mukaista hoidon ja palvelun toteutumista, ja asioita voidaan ratkaista useammin yhdellä kontaktilla ilman hoidon pitkittymistä tai viivästymistä.
Toiminta ei ole yhtä häiriöherkkää isossa Sote-keskuksessa kuin pienemmässä sote-pisteessä. Toiminnan haavoittuvuus vähenee muutoksen myötä. Pihlavan sote-piste on jouduttu yleisinä loma-aikoina sulkemaan. Rajalliset resurssit ovat hankaloittaneet toiminnan toteutusta. Lääkäreistä on hyvinvointialueella kova pula ja toiminnan keskittäminen helpottaa resurssien tehokkaampaa käyttöä sekä allokointia. Pihlavan terveyspalveluissa on pääsoin jouduttu käyttämään lääkäriostopalveluita. Hyvinvointialue painottaa hoitotyön laadun turvaamista ja keskittämällä hoitohenkilökuntaansa isompiin keskuksiin turvataan riittävät resurssit, riittävä ammattitaito ja hoidon laatu. Yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen on keskeistä, jotta kaikille asukkaille voidaan turvata tarvitsemansa monialainen hoito.
Rajallisten palveluiden takia on Pihlavasta on joka tapauksessa pitänyt toisinaan kulkea palveluihin muun muassa Länsi-Porin sote-keskukseen. Matkakustannusten näkökulmasta on saattanut tulla kaksi erillistä käyntiä; niin sote pisteellä kuin sote-keskuksessa. Joukkoliikenne toimii Meri-Porin ja Porin keskustan välillä. Muun muassa ikäihmiset ja liikuntaesteiset ovat melko todennäköisesti myös Pihlavassa joutuneet tukeutumaan liikkumisen tuen palveluihin, kuten kuljetuspalveluun. Pihlavan sote-pisteen ja Länsi-Porin sote-keskuksen välimatka on noin 14 kilometriä. Reposaaresta Länsi-Porin sote-keskukseen on 29 kilometriä. Tulee myös huomioida, että vastaavasti muissakin useissa Satakunnan hyvinvointialueen alueella sijaitsevissa kunnissa on alueita ja asukaskeskittymiä, joissa etäisyys sote-keskukseen tai sote-pisteeseen on vastaava tai pidempi. Toisaalta matka voi olla myös lyhyempi asuinpaikasta riippuen. Asukkaalla on myös mahdollisuus valinnanvapauden perusteella valita muu sote-keskus, mikäli sinne on toimivampi kulkuyhteys.
Toimintojen siirtäminen mahdollistaa tilojen käytön tehostamisen ja vähentää tilakustannuksia. Pihlavan sote-pisteen yhteisvuokra (alv 0 %) on 15 105 euroa/kk ja (alv sisältäen) 18 957 euroa/kk ja vuodessa 227 484 euroa. Vuokrasopimus on voimassa 31.12.2026 asti. Terveyspalvelujen tilankäyttö on noin 500 neliötä kokonaistiloista 875 neliötä. Pihlavan sote-pisteelle jää lastenneuvolan palvelut ja kotihoidon/kotisairaanhoidon toimitilat.
Digitaalisten ja liikkuvien palveluiden kehittäminen ja lisääminen täydentää palvelutuotantoa ja parantaa hoidon sekä palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta. Monikanavaiset palvelut parantavat yhdenvertaisuutta ja nopeutetaan hoitoon pääsyä myös erityisryhmien osalta. Digitaalisia ja liikkuvia palveluita kehittämällä ja lisäämällä parannetaan hoidon ja palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain esitöissä on myös nostettu esille, kuinka digitalisointi palveluissa ja uuden teknologian käyttöönotto toisi ikääntyville henkilöille uusia mahdollisuuksia toteuttaa omahoitoa, helpottaisi hoitoon ja palveluihin hakeutumisessa sekä tukisi hoidon ja palvelujen saatavuutta sekä toteutusta. Hoidon ja palvelujen saatavuuden lisääminen vahvistaisi iäkkäiden henkilöiden arjessa selviytymistä, sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä, kun mahdollisuudet ja vaihtoehdot lisääntyvät voisivat iäkkäät henkilöt valita itselleen mielekkäitä ja sopivia palveluvaihtoehtoja. Digitalisointi säästää resursseja ja mahdollistaa niiden ohjaamista paljon palveluja tarvitseville iäkkäille henkilöille. Ammattitaitoinen digipalvelun tarjoaja auttaa valtaosaa hyvinvointialueen asukkaista, niin ikääntyneitä, lapsiperheitä, taloudellisesti heikompiosaisia kuin myös erityisryhmiäkin, sillä hoitohenkilökunnan puhelimitse tai muun digitaalisen yhteyden avulla tekemä hoidontarpeen arviointi nopeuttaa hoitoon pääsyä, palvelujen saatavuutta ja toteutusta. Digipalveluiden tarjonnasta on otettava huomioon myös laaja-alainen taloudellinen etu niin asiakkaille kuin myös hyvinvointialueelle. Digitaalisten palveluiden käyttäminen säästää asiakkaalta matkakustannuksia ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Todettakoon, että digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan myös puhelinyhteyden kautta tapahtuvaa hoitohenkilökunnan hoidontarpeenarviota, ja näin ollen sotepalvelut ovat tehokkaasti saatavilla erityisryhmät mukaan lukien valtaosalle hyvinvointialueen asukkaista. Satakunnassa Satasovellus-digipalvelun käyttö, kuten lääkäri/hoitaja etävastaanotto, lisääntyy koko ajan.
Palveluiden kokoamisella suurempiin yksiköihin on pyritty sote-järjestämislain 4 §:n mukaisesti palveluiden tehokkaaseen, kustannusvaikuttavaan ja tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. Hyvinvointialue katsoo, että päätös on myös hyvinvointialuelain ja järjestämislain mukainen ottaen huomioon riittävän ammattitaidon ylläpitämisen ja hoidon laadun turvaamisen yhdistettynä järjestämislain 4 §:n esitöiden mukaiseen määrittelyyn lähipalveluiden luonteesta. Jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa on ainakin yksi kiinteä sote-piste. Tämän lisäksi lähipalveluita tarjotaan liikkuvina palveluina.
Hyvinvointialue korostaa, että Pihlavan alueella jatkaa perustason terveys- ja sosiaalipalveluita, kuten kouluterveydenhuolto, neuvolapalvelut, kotiin annettavat kotihoito ja kotisairaanhoito, sosiaalihuollon ja päihde- ja mielenterveystyön jalkautuvat palvelut. Kotihoidon osana tuotetaan myös näytteenottoa myöntämisperusteiden mukaisesti.
Oikeudellinen arviointi vastaavanlaisessa tapauksessa
Turun hallinto-oikeuden 17.6.2026 antaman ratkaisun (nro 1251/2026), joka koski terveyspalvelujen siirtämistä Nakkilasta Harjavaltaan, mukaan toimialuejohtaja ja aluehallitus eivät olleet ylittäneet harkintavaltaansa, eivätkä päätökset olleet valituksessa esitetyillä perusteilla muutenkaan lainvastaisia. Terveyspalvelujen siirto Nakkilasta Harjavaltaan oli valmisteltu ja päätetty lainmukaisesti.
Toimialuejohtajan päätös perustui aluevaltuuston hyväksymään palveluverkkosuunnitelmaan ja hallintosääntöön ja se oli osa laajempaa valtuuston linjaamaa kokonaisuutta. Hallinto-oikeus katsoi, että vaikka Nakkilan sote‑pisteen lääkäri‑ ja hoitajapalvelujen siirtäminen Harjavallan sote‑keskukseen pidentää joidenkin asiakkaiden matka‑aikaa, muutos ei ollut sosiaali‑ ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 4 §:n tai yhdenvertaisuusvaatimusten vastainen, sillä Harjavallan sote‑keskus sijaitsee vain noin 12 kilometrin etäisyydellä ja vastaavia etäisyyksiä esiintyy muuallakin hyvinvointialueella.
Hallinto-oikeus totesi, että Nakkilan asukkailla on myös edelleen käytettävissään laaja palvelukokonaisuus, johon kuuluvat Harjavallan palvelut, digitaaliset sekä liikkuvat palvelut. Lisäksi Nakkilaan jäävät muut perustason palvelut, joten palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus toteutuivat riittävällä tavalla. Hallinto-oikeus katsoi, että palvelujen keskittäminen oli lainmukaista, koska järjestely paransi palvelujen laatua, hoidon jatkuvuutta sekä toiminnan kustannusvaikuttavuutta.
Yhteenveto
Edellä mainituin perustein hyvinvointialue katsoo, että päätöksen ja vaikutusten arviointiliitteen mukaisesti siirtyminen Länsi-Porin sote-keskukseen on riittävästi perusteltu etu hyvinvointialueen asiakkaille useista eri näkökulmista tarkasteltuna. Oikaisuvaatimus ei anna aihetta muuttaa asiassa tehtyä viranhaltijapäätöstä.