Perustelut
Perussuomalaisten aluevaltuustoryhmä teki aloitteen koskien muistisairaiden palveluja, esittäen ns. Satakunnan mallin kehittämistä. Vastaamme aloitteeseen sekä ikääntyneiden että vammaispalveluiden näkökulmasta.
Muistisairauksien diagnosointi Satakunnan hyvinvointialueella tapahtuu alle 65-vuotiaiden osalta neurologian poliklinikalla ja yli 65-vuotiaiden osalta geriatrisilla poliklinikoilla. Muistisairauksia ennaltaehkäisevää työtä tehdään sekä terveydenhuollon palveluissa että ikääntyneiden palveluissa. Kun muistisairaus todetaan, sen etenemistä pyritään hidastamaan sopivalla lääkityksellä. Arjen sujumista pyritään tukemaan yksilöllisellä neuvonnalla ja ohjauksella sekä soveltuvilla sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla, kuten kotihoidolla, päivätoiminnalla ja muilla tukipalveluilla. Sairauden edetessä myös omaishoidontuki, perhehoito ja ympärivuorokautinen palveluasuminen ovat tavallisia palveluita useimmille muistisairaille.
Satakunnan hyvinvointialueella on kuvattu muistiasiakkaan palveluketju alle 65- ja yli 65-vuotiaille. Palveluketjussa on huomioitu muistisairauden tunnistamisen, tutkimusten, diagnosoinnin sekä kuntouttavan hoidon ja seurannan vaiheet. Palveluketju ja sen mukainen prosessi on jalkautettu käytäntöön ja tarvittaessa sitä kehitetään, mikäli tarvetta ilmenee.
Muistisairautensa vuoksi henkilö saatetaan katsoa myös vammaiseksi, jolloin hänellä on oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Oikeus palvelun saamiseen ei kuitenkaan perustu diagnoosiin, vaan vamman yhdessä yhteiskunnallisten esteiden kanssa aiheuttamaan toimintarajoitteeseen ja siitä johtuvaan avun tai tuen tarpeeseen.
Vammaispalveluja järjestetään vammaiselle henkilölle, jos hän täyttää vammaispalvelulain soveltamisalassa määritellyt kriteerit ja palvelukohtaiset myöntämiskriteerit.
Vammaispalvelulaissa säädetään soveltamisalasta ja suhteesta muuhun lainsäädäntöön: Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan vammaispalvelulaissa henkilöä, joka tarvitsee vamman tai sairauden aiheuttaman pitkäaikaisen fyysisen, kognitiivisen, psyykkisen, sosiaalisen tai aisteihin liittyvän toimintarajoitteen vuoksi välttämättä apua tai tukea tavanomaisessa elämässä.
Vammaisen henkilön palvelut järjestetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain, ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain, varhaiskasvatuslain, perusopetuslain tai muun ensisijaisen lain perusteella.
Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita niille vammaisille henkilöille, joiden toimintarajoitteesta johtuva välttämätön avun ja tuen tarve poikkeaa kyseessä olevaan elämänvaiheeseen tavanomaisesti kuuluvasta avun ja tuen tarpeesta. Vammaispalvelulaissa tarkoitetaan elämänvaiheella ihmisen yleiseen elämänkulkuun kuuluvaa ajanjaksoa, johon liittyy sille tyypillisiä kehitysvaiheita ja tehtäviä. Vammaispalvelulaissa tarkoitettuja elämänvaiheita ovat lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja vanhuus.
Vammaispalvelulain perusteella järjestetään palveluita vain, jos muussa laissa tarkoitetut palvelut eivät ole henkilön yksilöllisen palvelutarpeen ja edun kannalta sopivia ja riittäviä.
Palvelukohtaiset myöntämiskriteerit tarkoittavat itse palvelua. Esimerkiksi liikkumisen tuki, jossa vammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa kohtuullinen liikkumisen tuki silloin, kun hänellä on toimintarajoitteensa vuoksi erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja hän ei pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
Vammaispalveluiden piiriin pääsee siis täyttämällä edellä mainitut vaateet. Kaikki asiakkaat, jotka ovat jättäneet hakemuksen, tavataan esimerkiksi kotikäynnillä. Heille tehdään yksilöllinen palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma sekä kirjallinen viranhaltijanpäätös mahdollisista palveluista.
Mielestämme muistiasiakkaan palvelupolku on selkeä emmekä näe tarvetta muunlaisen Satakunnan mallin kehittämiseen. Uskomme myös, että syksyllä aloittavat hyvinvointialueen keskitetyt asiakasneuvonnat ohjaavat asiakkaita nopeammin oikeiden palveluiden piiriin.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Jaana Männikkö, jaana.mannikko@sata.fi
Väestökehityksen ja ikääntyneiden palveluiden lautakunta päättää:
- merkitä tiedoksi esitetyn vastineen ja ehdottaa, että aluehallitus merkitsee vastineen tiedoksi ja lähettää aloitteen ja vastineen aluevaltuustolle,
- tarkastaa pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.