Aluevaltuusto, kokous 6.10.2025

Perustelut

Opiskelijaohjauksen laatukysely Sata-alueella 

Sata-alueella vuosittain toteutettu kansallinen opiskelijaohjauksen laatukysely koskee niin suomenkielisiä kuin kansainvälisiä opiskelijoita. Kyselyn vastauskielinä on suomi ja englanti.  

Opiskelijaohjauksen laatukyselyn tarkoituksena ei ole kuvata harjoittelupaikkamääriä, vaan Sata-alueella toteutuneen opiskelijaohjauksen laatua laajasti (opiskelijan ammatillista kehittymistä tukeva ohjaus, ohjaavan opettajan rooli opiskelijaohjauksessa, asiakkaan/potilaan rooli opiskelijaohjauksessa ja harjoittelun osaamistavoitteiden saavuttaminen). Sata-alueella panostetaan opiskelijaohjauksen laatuun, ei pelkästään harjoittelupaikkamääriin. 

Vuoden 2024 aikana kyselyyn vastasi 42 englanninkielisen tutkinto-ohjelman opiskelijaa. Kansainväliset opiskelijat olivat tyytyväisempiä oppimisympäristöihin ja ohjaussuhteeseen (9,30) kuin Sata-alueen opiskelijat keskimäärin (9,17). Oppiminen harjoittelussa -mittarilla mitattuna kansainväliset opiskelijat (9,37) jäivät jonkin verran Sata-alueen keskiarvosta (9,42). Tulos oli kuitenkin myös heillä parempi kuin kansallinen vertailutulos (9,25). 

Harjoittelujaksot Sata-alueella 

Vuonna 2024 Sata-alueella toteutui 1550 sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijan harjoittelujaksoa Suomen ammattikorkeakouluista (Liite 2. opiskelijamäärät). Ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla oli Sata-alueella vuonna 2024 noin 500 harjoittelujaksoa ja lisäksi oppisopimuskoulutuksia oli noin 250.  

Vuonna 2024 Sata-alueella jäi käyttämättä yli 400 sairaanhoitajaopiskelijan harjoittelupaikkaa aikuisten palvelujen, ikääntyneiden palvelujen sekä erityis- ja sairaalapalvelujen toimialueilla ympäri Satakuntaa. Fysioterapeuttien ns. pitkistä harjoittelupaikoista jäi samana vuonna käyttämättä reilu 20. Nämä harjoittelupaikat ovat myös kansainvälisten opiskelijoiden käytettävissä. Edellytyksenä on harjoittelupaikan toimintaympäristön edellyttämä riittävä suomen kielen taito 

Sata-alueella kansainvälisten opiskelijoiden harjoitteluiden määrä on lisääntynyt tasaisesti hyvinvointialueen toiminnan aikana. Keväällä 2023 SAMK:n sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoittelujaksoista 17 % oli kansainvälisten opiskelijoiden suorittamia. Keväällä 2025 vastaava luku oli jo 31 %. Määrällisesti tämä tarkoittaa harjoittelujaksojen lisääntymistä noin 60 harjoittelusta noin 140 harjoitteluun. Fysioterapeuttiopiskelijoiden kohdalla ei vastaavaa harjoittelujen lisääntymistä ole ns. pitkien harjoitteluiden osalta tapahtunut. Orientoivan jakson harjoittelupaikkoja kansainvälisille fysioterapiaopiskelijoille on kuitenkin saatu lisättyä. 

Tietyt harjoitteluympäristöt, kuten erikoissairaanhoidon osastot, ovat hyvin kysyttyjä harjoittelupaikkoja. Harjoittelupaikkojen lisääminen nykyisestä, henkilöstöresurssi huomioiden, on haastavaa.  

Kv-opiskelijoiden ohjaus 

Valtuustoaloitteessa mainitut SAMK:n opiskelijat ovat englanninkielisessä koulutusohjelmassa opiskelevia tutkinto-opiskelijoita, joka on maksullista EU/ETA maiden ulkopuolisille opiskelijoille.  

Sata-alueen näkökulmasta harjoittelupaikkojen määrä vastaa tarpeita, kun opintoihin sisältyvien harjoitteluiden seurauksena alueelle saadaan osaavia ja suomen kielellä työskentelemään pystyviä ammattilaisia. Sata-alueen rekrytointipalvelut on panostanut Satakunnassa opiskelevien kansainvälisten osaajien rekrytointiin poluttamalla riittävän kielitaidon omaavia opiskelijoita oman alan kesätyöhön sekä keikkatyöhön ja sijaisuuksiin.  

Sata-alue tarjoaa harjoittelupaikkoja uutena opiskelijaryhmänä vuonna 2025 aloittaneille SAILA-opiskelijoille (sairaanhoitajan laillistamisväylä), joka on tuonut vuositasolla lisätarpeen noin 30 harjoittelupaikalle. Tämä nähdään potentiaalisena Satakuntaan työllistyvänä ryhmänä. Sata-alue on keväällä 2025 sitoutunut SAMK:n kumppaniksi Osaamista vieraskielisten opiskelijoiden harjoittelujen ohjaamiseen ja kehittämiseen ESR+ - hankehakemukseen.  Sata-alue on myös mukana Satakuntaliiton Satakunnan kansainvälisen osaamisen ja maahanmuuton strategian laatimisessa. Kaikki yllä mainitut toimenpiteet tukevat strategian toteutumista.  

Satakunnassa kansainvälisen opiskelijoiden määrä on suurempi suhteessa sairaanhoitajien määrään alueella verrattaessa tilannetta muihin hyvinvointialueisiin (pl Uudenmaan alueet).  SAMK:iin otetaan vuosittain 80 kansainvälistä sairaanhoitajaopiskelijaa. Esimerkiksi Varhan alueella Turun ammattikorkeakoulu ei tarjoa englanninkielistä sairaanhoitajakoulutusta. Varhassa on keväällä 2025 toteutunut vain kaksi kansainvälisen amk-opiskelijan harjoittelujaksoa ja lisäksi noin 15 SAILA-opiskelijan harjoittelujaksoa. Satakunta on ainut maakunta, jonka alueella on englanninkielinen fysioterapiakoulutus. Aloituspaikkoja on ollut viime vuosina 30. Kv-opiskelijamäärien kasvaessa on erityisen tärkeää käydä vuoropuhelua alueen työnantajien kanssa opiskelijoiden harjoittelujen toteuttamisesta. Erityisesti fysioterapeuttiopiskelijoiden harjoittelujaksojen määrä on suuri suhteessa alueen työvoimatarpeeseen sekä Sata-alueen ohjausresurssiin. Sata-alueella työskentelee 183 vakinaista fysioterapeuttia, joista vuosittain arvioidaan eläköityvän viisi henkilöä.  

Harjoittelupaikkojen määrä ja varaaminen 

Kansainvälisten opiskelijoiden, kuten myös muiden opiskelijoiden, harjoittelupaikkojen toive/tarve painottuu erityisesti Porin ja Rauman alueelle. Sata-alue toimii koko maakunnan alueella, jolloin myös harjoittelupaikkoja on tarjolla koko maakunnan alueella. Kulkeminen Porin ja Rauman ”ulkopuolelle” on haasteellista suurimmalle osalle opiskelijoista – ei vain kansainvälisille opiskelijoille. Harjoitteluyksiköt määrittävät harjoittelupaikkamahdollisuudet ottaen huomioon yksikön muut resurssiin vaikuttavat asiat (mm. perehtyvien uusien työntekijöiden määrän, ammatillisista oppilaitoksista tulevien opiskelijoiden määrän). 

Harjoittelupaikat avataan Jobiili-järjestelmään, josta paikat ovat varattavissa niille opiskelijoille, jotka täyttävät harjoittelupaikan edellyttämät vaatimukset esimerkiksi aikaisemman kokemuksen tai osaamisen suhteen. Se, että Jobiilissa ohjauskieleksi on määritelty suomi, ei estä kansainvälistä opiskelijaa varaamasta harjoittelupaikkaa, kunhan suomen kielen taito on riittävä ja muut harjoittelun edellytykset täyttyvät. Sata-alueen opiskelijaohjauksen koordinaattorit sekä hoitotyön klinikkaopettajat neuvovat tarvittaessa oppilaitoksia ja opiskelijoita sopivan harjoittelujakson löytymisessä. Sata-alueen näkökulmasta valtakunnallinen Jobiili-varausjärjestelmä on toimiva työkalu harjoittelujaksojen varaamiseen.  

Harjoittelun tavoitteet ja kielitaito 

Puhuttaessa kansainvälisistä opiskelijoista, on tärkeää tunnistaa, että kansainvälinen tausta ei määrittele harjoittelu- tai työskentelymahdollisuuksia vaan kysymys on palveluorganisaation edellyttämästä kielitaidosta osana ammatillista harjoittelua tai työskentelyä (pois lukien vaihto-opiskelijat). Harjoittelupaikkoja tarjoavan organisaation näkökulmasta haasteen tuo tilanne, jossa koulutus järjestetään oppilaitoksella englanninkielisenä (ilman suomen kielen osaamisvaatimuksia), mutta harjoittelut pyritään toteuttamaan suomenkielisessä työpaikassa suomenkielisten asiakkaiden/potilaiden kanssa (Liite 3. Kysely ohjaajille ja esihenkilöille 2024). Kansainvälisten opiskelijoiden tulee saavuttaa harjoittelujaksojen tavoitteet samoin kriteerein kuin äidinkielenään suomea puhuvien opiskelijoiden – ei madalletuin ammatillisin kriteerein siitä syystä, että kielitaito ei riitä opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden saavuttamiseen. 

Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2020:3 käsittelee uusia käytäntöjä ja rakenteita näyttöön perustuvan hoitotyön osaamisen kehittämiseen ja esittää ehdotukset työelämälle ja koulutukselle. Asiakirja sisältää suosituksen myös EU/ETA-alueen ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden osaamisen varmistaminen potilasturvallisuuden ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Kv -tutkinto-opiskelijoiden osalta suosituksena on, että kehitetään ja otetaan käyttöön menetelmiä kansainvälisten tutkinto-ohjelmien opiskelijoiden riittävän kielitaidon varmistamisesta ennen harjoittelun aloittamista. Vastuutahoiksi suositukseen on kirjattu ammattikorkeakoulujen terveysalan koulutusjohtajien verkostoyhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden kanssa. Edelleen asiakirjassa avataan nykytilaa kansainvälisten tutkinto-ohjelmien osalta tavalla, joka vastaa Sata-alueen käsitystä nykytilanteesta. ”Monien ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaan kuuluu kansainvälisiä tutkinto-ohjelmia, joissa opetuskielenä on englanti. Näissä tutkinto-ohjelmissa harjoitteluun ja opiskelijan arviointiin liittyy monia haasteita. Tutkintoon sisältyvät pakolliset kieliopinnot eivät aina ole riittävät, potilaiden kanssa toimiminen edellyttää opiskelijalta suomen tai ruotsin kielen hallintaa, ja opiskelijan ohjaus edellyttää ohjaajalta hyvää englannin kielen hallintaa. Myöskään harjoittelua suorittavalla opiskelijatiimillä ei ehkä ole yhteistä kieltä. Yhteisen kielen puuttuminen lisää potilasturvallisuuden vaarantumisen riskejä. Tiimiharjoitteluissa kieliongelmat johtavat usein siihen, että kansainvälinen opiskelijan ohjaus joudutaan järjestämään tiimin ulkopuolella (Vauhkonen 2019). Myös opiskelijat kokevat kielimuurin esteeksi laadukkaalle harjoittelulle (Hurme 2013). Kansainvälisten opiskelijoiden suomen kielen osaamiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota ja vapaaehtoisten kieliopintojen merkitystä on korostettava, jotta opiskelijat saisivat mahdollisimman hyvät valmiudet harjoitteluun ja terveydenhuollon ammattihenkilönä toimimiseen sekä paremmat mahdollisuudet työnhakijoina Suomessa. Jos valmistuvalla on riittämätön suomen tai ruotsien kielen hallinta, hän ei valmistuttuaan välttämättä jää Suomeen tai hän joutuu jatkamaan kieliopintojaan valmistumisensa jälkeen ennen työelämään siirtymistä.” 

Samoin työterveyslaitoksen työelämän suunta julkaisussa (2025), joka käsittelee väestörakenteen muutosta, annetaan suositus päättäjille ja työpaikoille, että ”kv-opiskelijoiden työllistymistä tulee edistää eri keinoin, kuten sisällyttämällä riittävästi suomen tai ruotsin kielen opetusta englanninkielisiin tutkintoihin ja lisäämällä työelämäverkostoitumista opintojen aikana.”   

Sata-alueen tehtävä harjoittelujaksojen aikana on vahvistaa opiskelijan ammatillista oppimista. Kielenopettamisen osaaminen ja resurssi on oppilaitoksella. Harjoittelun ohjaaja ei voi toimia kielenopettajana tai tulkkina. Harjoittelujakson vuorovaikutussuhteissa kielitaidon kartuttaminen sujuu luonnollisesti, kun kielen perusteet ovat jo hallussa. Merkittävä osa ammattitaitoa, jota harjoitteluissa tavoitellaan, on kyky toimia osana moniammatillista työyhteisöä sekä asiakas- ja potilastyössä suomen kielellä sekä harjoitella ja toteuttaa kirjaamista lain edellyttämällä tavalla. Yhteinen kieli on merkittävä tekijä myös asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992), Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä 703/2023 (asiakastietolaki), Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994), Terveydenhuoltolaki (1326/2010), Potilasasiakirja-asetus (298/2009). 

Sata-alue tarvitsee jatkossakin osaavaa henkilöstöä, sillä vanhuuseläkkeelle poistuu vuosittain noin 250 henkilöä, joista noin viidesosa on sairaanhoitajia. Kansainvälisten osaajien rekrytointien tarve on tunnistettu paikkaamaan tulevaisuuden henkilöstötarvetta. Haasteena kaikilla kv osaajilla on riittävän kielitaidon saavuttaminen ja lisäksi osalla kv opiskelijoilla haasteeksi on tunnistettu Sata-alueella se, ettei opiskelijoilla ole tavoitteena jäädä työskentelemään Satakuntaan saatikka Suomeen valmistumisen jälkeen. Näissä tilanteissa opiskelijoilla ei ole juurikaan motivaatiota suomen kielen kartuttamiseen. Toivomme, että Sata-alueella harjoittelevat opiskelijat saavuttavat valmiudet ja motivaation työskennellä suomalaisessa terveydenhuollossa.  

Sata-alue ei voi edellyttää työntekijöiltään englanninkielistä ohjausosaamista, vaan tämä perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Väestön ja työelämän monikielistyminen edellyttää myös kansallisia kieliä puhuvilta työntekijöiltä kielellistä joustavuutta ja valmiuksia toimia monikielisessä työelämässä.  Sata-alueen vuosittaiseen koulutussuunnitelmaa sisältyy monimuotoisuuteen ja inkluusion keskittyviä kokonaisuuksia ja tietoisuutta aiheiden osalta on pyritty lisäämään muutoinkin.  Kielituettu/monikielinen/englanninkielinen harjoittelu vaatii merkittävästi enemmän ohjausresurssia kaikissa harjoitteluprosessin vaiheissa verrattuna suomenkieliseen harjoitteluohjaukseen.  Harjoittelujen ohjaaminen kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa halutaan edelleen pitää laadukkaana, jotta opiskelijoilla on tarvittavat tiedot ja taidot ammatissa työskentelyyn heidän siirtyessä työelämään.  

Yhteistyö 

Kansainvälisten opiskelijoiden koulutukseen ja harjoitteluihin liittyviä asioita käsitellään tällä hetkellä useissa eri Sata-alueen ja oppilaitosten yhteistyöryhmissä organisaation eri tasoilla. Esimerkiksi SAMK:n kanssa Sata-alueen opiskelijaohjauksen koordinoinnin tasolla toimii jo nyt kolme eri työryhmää, minkä johdosta ei nähdä tarpeen perustaa edelleen uutta yhteistyöryhmää käsittelemään harjoittelurekrytoinnin suunnitelmaa. Lisäksi YTA-tasoisesti on käynnistymässä useampi koordinaatioryhmä.  

Nykyisten yhteistyöryhmien toimintaa voitaneen tarkastella ja tarve lienee strategisemman tason yhteistyölle, jossa tavoitteena on oppilaitosten ja Sata-alueen yhteinen, ennakoiva suunnittelu tulevaisuuteen, esim. millaisia opiskelijavolyymeja voi olla, että on realistista ajatella harjoittelupaikkojen löytyvän hyvinvointialueelta tai laajemmin alueen työnantajilta. Keskeisessä osassa tulee olla opiskelijoiden suomen kielen taidon parantaminen niin oppilaitoksessa kuin harjoittelujaksoilla Sata-alueella. Lisäksi olisi hyvä käydä keskustelua siitä, miten saadaan veto- ja pitovoimaa myös suomenkielisiin opiskelijoihin. 

Kansainvälisten opiskelijoiden ohjaus nousee esiin lähes kaikissa tapaamisissa SAMK:n edustajien kanssa. On selvää, että kyseessä on merkittävä taloudellinen asia maakunnan ammattikorkeakoululle. Kansainvälisten opiskelijoiden osalta tarvitaan tiivistä yhteistyötä osapuolten välillä, jossa keskitytään yhdessä luomaan edellytykset ja toimivat ja tehokkaat prosessit sille, että kv -opiskelijoista mahdollisimman moni sitoutuu Satakuntaan ja työllistyy Sata-alueen palvelukseen tai maakunnassa muun terveyspalvelualan toimijan palveluksessa.