Perustelut
Satakunnan hyvinvointialueen väestö- ja demografisen rakenteen nykytilan ja kehityksen selvitys on julkaistu kesäkuussa 2025, ja se käsittelee tulevaa kehitystä vuoteen 2050 saakka. Selvityksen on toteuttanut MDI, ja se on päivitys vuonna 2023 toteutetulle vastaavalle väestöanalyysille.
Hyvinvointialueen järjestämisvastuu perustuu alueen väestön palvelutarpeeseen. Myös palveluja tuottavat henkilöt asuvat alueella. Koska väestö on keskeisessä roolissa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden kuluttajina ja toteuttajina, hyvinvointialueen asukkaiden määrällä, asuinpaikoilla ja demografisella rakenteella sekä niiden tulevalla kehityksellä on huomattavaa vaikutusta hyvinvointialueen järjestämisvastuun toteutumiseen. Pitkän aikavälin väestörakenteen suurten muutosten tunnistaminen on tärkeää etenkin hyvinvointialueen tulevaisuuden suunnittelussa.
Positiiviset nostot
Työllisyys ja terveydentila: Satakunnan työllisyystilanne ja väestön sairastavuus (ikävakioituna) ovat vähintään hyvinvointialueiden keskitasoa. Työllisyysaste on korkeahko, mikä vähentää osin terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä riskejä.
Palveluiden saavutettavuus: Satakunnan väestöstä 90,7 % asuu alle 20 minuutin päässä sosiaali- ja terveyskeskuksesta tai -pisteestä, ja osuus kasvaa tulevaisuudessa. Väestön keskittyminen taajamiin parantaa keskimääräistä saavutettavuutta ja mahdollistaa palveluverkon tehostamista ilman merkittäviä vaikutuksia palveluiden saavutettavuuteen. Neuvolapalveluverkko kattaa lähes koko alueen väestön.
Porin ja Rauman kehitys: Porin ja Rauman negatiivinen väestökehitys on muuta aluetta hillitympää, ja näiden kaupunkien osuus hyvinvointialueen väestöstä ja työikäisestä väestöstä kasvaa. Porissa nollakehityksen saavuttaminen on mahdollista, jos maahanmuuton taso pysyy korkeana.
Maahanmuuton kasvu: Satakunnan hyvinvointialueen väestönkehitys on vahvistunut merkittävästi maahanmuuton kasvun myötä, erityisesti vuosina 2022–2024. Ulkomailta saadut muuttovoitot ovat vahvistaneet etenkin työikäisen väestön kehitystä ja moninaistaneet väestön sosiodemografista rakennetta. Maahanmuutto on myös ainoa väestönkehityksen osatekijä, joka kasvattaa alueen väestöä.
Vieraskielisten osuus: vieraskielisen väestön määrä ja osuus kasvavat nopeasti, erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Tämä monipuolistaa väestörakennetta ja voi tuoda uusia mahdollisuuksia työvoiman saatavuuteen.
Keskeisimmät haasteet
Väestön supistuminen ja ikääntyminen: Satakunnan väestöpohja supistuu hyvinvointialueista keskimääräistä nopeammin, ja alueen väestö on huomattavan iäkästä. Väestö vähenee jopa 12–30 %:lla vuoteen 2050 mennessä. Maakunnan eläkeikäisten osuus on korkea ja työikäisten osuus matala, tämä heikentää huoltosuhdetta ja lisää palvelutarvetta.
Luonnollinen väestönlisäys negatiivinen: kuolleiden määrä on jatkuvasti syntyneitä suurempi, 2020-luvulla alueella kuoli kaksi henkilöä yhtä syntynyttä kohden. Negatiivinen luonnollinen väestönlisäys tulee jatkossakin vähentämään väestöä voimakkaasti.
Nuorten ja työikäisten muuttotappiot: alue menettää vuosittain merkittäviä määriä nuoria ja nuoria aikuisia suuremmille kaupunkiseuduille. Tämä vähentää potentiaalista työvoimaa ja tulevaisuuden syntyvyyttä.
Lasten määrän nopea lasku: lasten määrä ja osuus vähenevät nopeasti. Ennusteen mukaan lasten ikäryhmät pienenevät jopa neljänneksellä vuoteen 2050 mennessä, mikä vaikuttaa suoraan palvelutarpeeseen ja kouluverkkoon.
Alueellinen polarisaatio: väestön keskittyminen Poriin ja Raumalle korostaa näiden alueiden merkitystä, mutta samalla pienempien kaupunkien ja maaseutukuntien väestönkehitys laskee merkittävästi. Maaseutukunnissa väestö vähenee erittäin voimakkaasti, erityisesti Pohjois-Satakunnassa.
Työvoiman riittävyys ja palvelutarpeen kasvu: työikäisen väestön väheneminen korostaa työvoiman riittävyyden haasteita, erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa. Eläkeikäisen väestön kasvu, erityisesti yli 84-vuotiaiden ryhmässä, lisää hoivapalveluiden tarvetta ja kustannuksia.
Palveluiden järjestämisen haasteet haja-asutusalueilla: vaikka palveluiden saavutettavuus paranee keskuksissa, harvemmin asutuilla haja-asutusalueilla palveluiden toteuttaminen vaikeutuu ja kustannukset per asiakas nousevat.
Vieraskielisten palvelutarpeet ja kielitaito: vieraskielisten osuuden kasvu tuo uusia vaatimuksia palveluiden toteutukseen ja työvoiman kielitaitoon. Suomen kielen taidon puutteet voivat rajoittaa työvoiman saatavuutta.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Satakunnan hyvinvointialueen palveluverkon suunnittelussa on huomioitava väestön supistumisen ja ikääntymisen tuomat haasteet, erityisesti työvoiman riittävyys ja palvelutarpeen kasvu. Maahanmuuton kasvu ja väestön keskittyminen keskuksiin tuovat mahdollisuuksia palveluiden saavutettavuuden parantamiseen, mutta samalla haja-asutusalueiden palveluiden järjestämisen haasteet korostuvat. Lasten määrän nopea lasku vaatii ennakoivaa suunnittelua pitkällekin tulevaisuuteen.
Päätösehdotus
Esittelijä
-
Marika Lanne, marika.lanne@sata.fi
Väestökehityksen ja ikääntyneiden palveluiden lautakunta päättää:
- merkitä esityksen tiedoksi.