Perustelut
Talouden tilannekuva
Satakunnan hyvinvointialueen alijäämä vuonna 2023 oli 50,8 miljoonaa euroa, tilikauden 2023 alijäämäinen tulos tulee kattaa vuoden 2026 loppuun mennessä. Vuoden 2024 talousarvio on alijäämäinen 56,7 miljoonaa euroa ja se tulee kattaa myös vuoden 2026 loppuun mennessä. Taloussuunnitelmassa vuosille 2024–2026 vuoden 2023 toteutunut alijäämä ja vuoden 2024 talousarvion alijäämä on huomioitu katettavan. Näiden alijäämien kattaminen edellyttää, että vuosina 2025 ja 2026 hyvinvointialue tekee ylijäämää noin 107,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmassa ei ole huomioitu vuosittaista kustannusten kasvua (sotessa noin 3-4%/v) ja valtion jälkikäteiskorvausten osalta ei ole tiedossa lopullista virallista vuosille 2025 ja 2026 koska Vm:n ei ole niitä ilmoittanut.
Voimassa oleva taloussuunnitelma vuosille 2024–2026 on tasapainossa. Se perustuu muutosohjelmaan ja siihen sisältyvään palveluverkkohankkeeseen. Muutosohjelma on hyväksytty aluehallituksessa 28.8.2023, muutosohjelman tavoitteena on sopeuttaa taloutta 92 miljoonaa euroa vuosina 2023–2025. Muutosohjelmassa suunniteltujen toimenpiteiden vaikutus vuodelle 2024 on yhteensä 31,4 miljoonan euroa, joista vuoden 2024 talousarviossa on huomioitu 12,3 miljoonaa euroa. Muutosohjelman toimenpiteitä jää toteutettavaksi vuoden 2024 talousarviossa huomioitujen lisäksi vielä 19,1 miljoonaa euroa.
Riskinä on, ettei muutosohjelman ja siihen sisältyvän palveluverkkohankkeen taloudelliset tavoitteet toteudu täysimääräisesti vuosina 2023–2025. Muutosohjelman käytännön toteuttaminen on viivästynyt sekä palveluverkkohankkeen päätöksenteko ei ole edennyt. Vaaditaan lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan talouden sopeuttaminen taloussuunnittelukaudella.
Yhteistoimintamenettelyn käynnistäminen
Satakunnan hyvinvointialueen palvelukseen siirtyi liikkeen luovutuksella henkilöstöä 21 organisaatiosta 1.1.2023. Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa palvelujen tuottamisen häiriötön siirtymä haluttiin turvata. Henkilöstö on pääosin sijoittunut hyvinvointialueen organisaatioon liikkeen luovutuksen hetken mukaiseen toimipaikkaan sekä työtehtävään. Järjestämisvastuun siirtymisen ja palvelutuotannon vakiinnuttua on mahdollista tarkastella organisaatiorakennetta, palvelujen tuottamisen edellyttämää henkilöresurssitarvetta, henkilöstön tehtävänkuvia, henkilöstön sijoittumista organisaatiossa sekä sitä, että henkilöstöä on prosessit ja tarpeet huomioiden tarkoituksenmukainen määrä.
Aluehallitus on 28.8.2023 hyväksynyt muutosohjelman, jonka osana oleva palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty 11.12.2023. Muutosohjelman yksi kokonaisuus on organisaatiorakenteen ja johtamis- ja esihenkilörakenteen tarkastelu. Organisaatio- ja johtamisrakenteen tarkastelun pohjalta on mahdollista poistaa päällekkäisiä toimintoja sekä tehostaa prosesseja. Tässä vaiheessa organisaatiorakenteen ja johtamisrakenteen tarkastelu esitetään kohdistettavaksi vastuualuetasolta alaspäin. Organisaatiorakenteen tarkastelussa tavoitteena on myös johtamisen ja esihenkilötyön kokoaminen nykyistä tarkoituksenmukaisempiin kokonaisuuksiin, jolloin on mahdollista vapauttaa henkilöstövoimavaroja palvelutuotannon tarpeisiin. Lisäksi tavoitteena on parantaa hoitoketjujen ja palveluprosessien sujuvuutta, joka saattaa aiheuttaa tarpeita henkilöstöresurssien siirrolle toimi- ja vastuualueiden välillä ja mahdollisesti muutoksia aiheutuu myös työtehtäviin.
Palveluverkkosuunnitelmassa palveluiden sijoittuminen suunnitelman mukaisesti tarkoittaa osalle henkilöstöä muutoksia työpaikan sijaintiin ja mahdollisesti myös työtehtäviin. Mahdollista ovat myös vaikutukset työaikaan ja palkkaukseen. Osalla muutokset saattavat olla olennaisia muutoksia palvelussuhteen ehtoihin ja henkilön kieltäytyessä tarjotusta uudesta työstä, saattaa seurauksena olla palvelussuhteen päättyminen.
Edellä kuvatut suunnitellut muutokset aiheuttavat toteutuessaan henkilöstövaikutuksia, jotka tulee käsitellä yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa ennen kuin asiassa tehdään päätöksiä. Yhteistoimintamenettelyllä turvataan henkilöstön vaikutusmahdollisuudet lain piirissä olevissa työnantajan päätösasioissa. Muutokset on yhteistoimintalain lain hengen mukaisesti suunniteltava vuoropuhelussa henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa. Tavoitteena on avoin ja aito vuoropuhelu henkilöstön edustajien kanssa suunniteltujen toimien henkilöstövaikutusten käsittelyssä.
Yhteistoimintamenettelyn tavoitteena on saavuttaa 15 miljoonan euron vähennys henkilöstökuluissa. Laskennallisesti vähentäminen tarkoittaa arviolta enintään 400 henkilötyövuoden vähentämistä. Henkilöstökulujen vähentämisen osalta irtisanomiset ovat mahdollisia, irtisanomisperusteella mahdollisten, olennaisten palvelussuhteen ehtojen muutosten lisäksi.
Yhteistoimintamenettelyn kohteena esitetään olevan koko henkilöstö. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitehtävissä sekä pelastustoimen lakisääteisissä tehtävissä ei tavoitella henkilöstön vähennyksiä. Henkilöstön vähennys saattaa kuitenkin olla seurauksena, mikäli toimipaikka tai työtehtävä olennaisesti muuttuu, eikä henkilö ota vastaan tarjottua tehtävää.
Talouden tilanteen johdosta yhteistoimintaneuvotteluun esitetään sisältyväksi vuoden 2024 aikana toteutettavat lomautukset, joiden kohdennus esitetään rajatulle joukolle henkilöstöä siten, että palvelut turvataan kaikissa tilanteissa. Lomautusten kohteena arvioidaan olevan enintään 1000 henkilöä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti sekä tarkistettiin pöytäkirja tämän pykälän osalta kokouksessa.