Perustelut
Asian vireilletulo
Keskustan aluevaltuustoryhmä on jättänyt aluevaltuuston kokouksessa 5.10.2025 valtuustoaloitteen koskien apuvälineiden lainauksen saatavuutta kaikissa sote-pisteissä Satakunnan hyvinvointialueella.
Aloitetta on käsitelty kuntoutuksen ohjausryhmässä 29.1.2026. Vastauksessa on hyödynnetty hankinta- ja logistiikkapalveluiden huolto- ja varastopäällikkö Sami Paavilaisen selvityksiä.
Aloitetta on käsitelty terveys- ja sairaalapalveluiden lautakunnassa 29.4.2026 (§18), josta se palautettiin valmisteluun eräiden täsmennysten tekemiseksi.
Toiminnasta
Sote-keskusten ja -pisteiden apuvälinelainauksesta perusapuvälineiden osalta vastaa aikuisten palveluiden kuntoutuspalvelut. Maakunnallisen apuvälinekeskuksen toiminnasta vastaa erityis- ja sairaalapalveluiden kuntoutuksen vastuuyksikkö ja konsernipalveluiden alaisuudessa oleva hankinta- ja logistiikkapalvelut.
Maakunnallinen apuvälinekeskus vastaa kaikista vaativista ja kalliista apuvälineistä kaikkien satakuntalaisten osalta. Siellä toimii apuvälinelainaamo (perusapuvälineet), joka palvelee niin porilaisia, kuin lähikuntien asukkaita ja lisäksi tarpeen mukaan myös muut satakuntalaiset voivat sitä hyödyntää.
Perusapuvälineiden osalta lainaustoiminta on keskitetty pääosin sote-keskuksiin palveluverkkosuunnitelman etenemisen mukaisesti. Sen mukaisesti apuvälinelainaamot on suljettu Merikarvialta, Kokemäeltä, Luvialta ja Laviasta.
Tällä hetkellä apuvälinelainaamot toimivat Porin Maakunnallisen apuvälinekeskuksen lisäksi sote-keskuksissa Kankaanpäässä, Harjavallassa, Eurassa, Raumalla ja Huittisissa. Lisäksi sote-pisteissä Säkylässä ja Eurajoella. Säkylän apuvälinelainaamo yhdistyy Euran lainaamoon vuoden 2026 aikana. Eurajoen apuvälinelainaamon toiminta punnitaan Rauman uuden sote-keskuksen valmistumisen myötä palveluverkkosuunnitelman mukaisesti.
Apuvälinelogistiikka
Apuvälinelogistiikka on hankinta- ja logistiikkapalveluiden vastuualueen yksikkö, joka hallinnoi hyvinvointialueella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä. Näiden lisäksi apuvälinelogistiikka vastaa yksiköiden sairaala- ja hoivasänkyjen, rollaattorien ja pyörätuolien huollosta, poistoon menevien uusinnasta ja laiterekisteristä.
Apuvälinelogistiikan tehtäviin kuuluu:
- Apuvälineiden kilpailutuksiin osallistuminen, sopimusten seuranta, hankinta, rekisteröinti ja tarroitus. Apuvälinelogistiikka tilaa kaikki lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineet ja vastaa ulkoisista hankintamäärärahoista.
- Varastonhallinta
- Lainaamojen varastojen saldoseuranta ja niiden perusteella apuvälineiden toimitukset lainaamoihin
- Apuvälineiden poisto
- Apuvälineiden puhdistus
- Apuvälineiden korjaukset, palautushuollot, määräaikaishuollot, muutostyöt, ohjelmoinnit, sähköturvallisuusmittaukset
- Kuljetusten organisointi
- Yksiköiden sänkyjen, pyörätuolien ja rollaattorien huollot ja korjaukset, sekä käyttöiän ylittäneiden ja korjauskelvottomien poistaminen ja korvaavan laitteen toimitus tilalle.
Apuvälinelainaamoiden toiminta
SOTE-keskusten lainaamot lainaavat perusapuvälineitä. Lainaamot toimivat osana kuntoutuspalveluiden toimintaa. Lainaamotoiminnasta vastaa kuntoutuspalveluiden fysioterapeutit, joilla on osaaminen apuvälineiden palveluprosessista.
Apuvälinetoiminta vaatii:
- Osaava henkilökunta, joilla osaaminen apuvälinetoiminnasta ja siinä käytettävästä toiminnanhallintajärjestelmästä. Apuvälineiden tuntemus ja osaaminen niiden säätämiseen ja apuvälineen käyttökuntoisuuden tarkastamiseen
- Tarvittavat tilat: Apuvälineiden sovittamiselle, puhtaille apuvälineille, likaisille palautuneille apuvälineille ja tilat kuljetusta odottaville likaisille välineille, sekä saapuville puhtaille apuvälineille
- Tarvittavat kuljetuslinjat sekä puhtaille, että likaisille apuvälineille
Lainaamon henkilökunnan tulee sovittaa ja antaa käytönopastus kaikille lainattaville apuvälineille, ottaa vastaan palautuvat apuvälineet ja kirjata lainaus- ja palautustapahtumat toiminnanhallintajärjestelmään. Lisäksi varaston ylläpito kuuluu henkilökunnan tehtäviin.
Apuvälineiden kierto
Lainattaviin apuvälineisiin tallennetaan toiminnanohjausjärjestelmään laina-aika, joka määrittää palautus tai tarpeen uudelleen tarkistuksen ajankohdan. Laina-ajan päätyttyä lähetetään "karhu-kirje", joka on palautuskehotus / tiedustelu tarpeen jatkumisesta, jos apuvälinettä ei ole palautettu. Apuvälineiden laina-aika voi olla myös pitkäaikalainaus, jos tarve on pysyvä, jolloin palautusaika on avoin. Pitkäaikaisesti lainatut apuvälineet palautuvat, jos niissä on huolto- tai muuten vaihtotarvetta tai esim. asiakas menehtyy. Osa näistä apuvälineistä on palautuessaan jo käyttöikänsä loppupäässä.
Apuvälineiden palautuksen tulee tapahtua apuvälinelainaamoon, jossa palautus kirjataan järjestelmään ja palautettu apuväline tarkastetaan, jotta kaikki laitteeseen liittyvät osat palautuvat lainaussopimuksen mukaisesti.
Apuvälinetilasto Merikarvia
Liitteenä olevista tilastoista käy ilmi, että Merikarvialla lainattiin vuonna 2024 apuvälineitä 573kpl 206 asiakkaalle. Tämä tarkoittaa alle 4 asiakasta viikossa tasaisen toteuman mukaan. Apuvälinelainaamotoimintaa tekevän yksikön ylläpitäminen noin pienelle asiakasmäärälle ei ole tarkoituksenmukaista. Todellisuudessa luku lienee pienempi, koska osa lainauksista on kotihoidon henkilöstön tekemiä. Tämä toiminta Merikarvialla jatkuu edelleen.
Liitteenä eri apuvälinekeskusten lainausmääriä vuosilta 2020–2025.
Lautakuntakäsittelyssä 29.4.2026 pyydetyt täsmennykset (siltä osin kuin ne ovat saatavissa)
1. Arvio apuvälinelainauksen keskittämisen kokonaiskustannusvaikutuksista, mukaan lukien vaikutukset kuljetuksiin, henkilöstön työaikaan, kotihoidon ja muun hoitohenkilöstön ajankäyttöön sekä asiakkaiden asiointikustannuksiin
Apuvälinelainaamojen palvelut on toteutettu kuntien sote-pisteissä ja sote-keskuksissa aikuisten palvelujen kuntoutuksen työntekijöiden toimesta kuntoutuksen tiloissa. Päätökset sote-pisteissä olevien apuvälinelainaamojen siirtämisestä perustuvat poliittiseen päätökseen palveluverkon supistamisesta. Tällöin palvelut ammattilaisineen siirtyivät toisiin yksiköihin. Näin ollen jäljelle jääneissä sote-pisteissä ei enää ole tiloja (pl. Eurajoki) eikä kuntoutuksen ammattilaisia toteuttamassa apuvälinelainausta sovituksineen.
Apuvälinelainaamojen aukioloajat vaihtelevat yksiköittäin, pääsääntöisesti lainaamot ovat auki joka arkipäivä 1–5 tuntia päivässä. Aukioloajan lisäksi terapeutin työaikaa on varattu mm. puhtaiden ja likaisten apuvälineiden käsittelyä varten. Uusien toimipisteiden osalta pitäisi varata aikaa myös siirtymisiin, koska kokopäiväinen työnteko ei ko. pisteissä olisi mahdollista nykyisellään.
Keskikokoisen apuvälinelainaamon tilantarve on noin 70 m². Keskittämisen myötä keskimäärin ko. tiloista luovuttu ja tullut säästöä kokonaisvuokrissa ja vastaavasti uusien toimipisteiden myötä vuokrakustannukset nousisivat. Neliövuokrat vaihtelevat kunnittain. Apuvälineiden kuljetuskustannukset (puhtaat ja likaiset erillään) ovat vähentyneet supistamisen myötä ja uusien toimipisteiden myötä kustannukset lisääntyisivät, koska osa mahdollisista uusista toimipisteistä ei ole nykyisten reittien varrella.
Apuvälinepalveluissa asioimiseen asiakkaat voivat käyttää Kela-taksia.
2. Selvitys asukkaiden palvelujen tosiasiallisesta saatavuudesta ja yhdenvertaisuudesta, erityisesti pitkien etäisyyksien ja maakunnallisen apuvälinelainaamon aukioloaikojen näkökulmasta
Yhdenvertaista saatavuutta apuvälinepalveluihin ei pystytä toteuttamaan kaikissa Satakunnan kunnissa. Satakunnan hyvinvointialueella on aina ollut kuntia, joissa ei ole ollut apuvälinelainaamon palveluita saatavilla. Apuvälinelainaamoon on totuttu hakeutumaan toisen kunnan alueelle esimerkiksi Karvialta, jonka lähin lainaamo sijaitsee Kankaanpäässä 45 km päässä.
Sote-pisteistä, joiden apuvälinepalvelut ovat nyt palveluverkon supistamisen yhteydessä siirretty, etäisyydet lähimpään apuvälinelainaamoon ovat:
- Kokemäki - Harjavalta 15 km
- Säkylä -Eura 15 km
- Lavia - Kankaanpää 28 km
- Luvia – Eurajoki 20 km
- Merikarvia - Kankaanpää 55 km
Maakunnallinen apuvälinekeskus vastaa Porin alueen asukkaiden perusapu-välineiden lainaamisesta ja kaikkien satakuntalaisten osalta vaativampien ja kalliimpien yksilöllisten apuvälineiden lainaamisesta, hankinnasta ja sovituksesta. Maakunnallisen apuvälinekeskuksen toiminta vaativimpien ja kalliimpien yksilöllisten apuvälineiden osalta ei ole muuttunut hyvinvointialueen aikana, eikä maakunnallisen apuvälinekeskuksen palveluita ole saatavilla kuntien apuvälinelainaamoissa. Esimerkiksi Huittisista matkaa maakunnalliseen apuvälinekeskukseen tulee 59 km.
3. Kuvaus lainausvaiheen asiakasturvallisuuden ja laadun varmistamisesta tilanteissa, joissa apuväline luovutetaan ilman fysioterapeutin tekemää sovitusta ja yksilöllistä käytönopastusta esim. taksikuskille, omaiselle tai naapurille (näin toimitaan esim. maakunnallisessa apuvälinelainaamossa)
Apuvälinetarve arvioidaan aina yksilöllisesti. Asiakkaalla on lisäksi oikeus saada yksilöllinen ohjaus apuvälineen käyttöön. Hänellä on myös halutessaan mahdollisuus siihen, että apuväline luovutetaan jollekin toiselle asiakkaan osoittamalle henkilölle. Näissä tapauksissa apuvälineen käyttö ohjataan ko. henkilölle, jos sitä ei ole ohjattu arviointivaiheessa asiakkaalle esim. puhelimitse. Tämä toimintamalli on käytössä kaikissa lainaamoissa. Kokemuksen mukaan turvallisuuden kannalta tässä mallissa ei ole syntynyt ongelmia. Kuitenkin yksilölliset ortoosit tulee luovuttaa asiakkaille aina henkilökohtaisesti, koska ne vaativat sovittamista oikean koon löytymiseksi, ellei kyseessä ole uusinta.
Terapeutit ovat tottuneet ohjaamaan apuvälineen asennuksen ja käytön myös puhelimessa. Tämä onnistuu kokemuksen mukaan hyvin erityisesti yleisimmissä apuvälineissä. Haasteellisemmat apuvälinelainaukset pyritään aina ohjaamaan vastaanotolle. Tämä on kuitenkin aina asiakkaan valinta; apuvälinelainaamosta ei lainata apuvälineitä kenellekään ilman ohjausta silloin, jos asiakas ohjauksen haluaa.
Asiakkaat ovat itse vastuussa apuvälineiden kuljetuksesta. Joissain kunnissa kotihoidon työntekijät saattavat kuljettaa apuvälineitä kotihoidon asiakkaille kotiin ja ohjata niiden käytön. Tällöinkin lainaamossa fysioterapeutti on arvioinut oikean välineen ja ohjeistanut käytön asiakkaalle/omaiselle tai tarvittaessa kotihoidon henkilökunnalle. Kotihoidon henkilökunnalla on osaaminen perusapuvälineiden käyttöön, mutta arvio apuvälineestä tehdään fysioterapeutin toimesta. Apuvälineiden kuljettaminen ei pääsääntöisesti kuitenkaan kuulu kotihoidon työntekijöiden työtehtäviin.
Ilman minkäänlaista /arviota apuvälinettä ei lainata. Ohjaamalla/arvioimalla (vastaanotolla tai etänä, asiakkaalle itselle tai asiakkaan valtuuttamalle henkilölle) varmistetaan se, että lainataan oikeanlainen apuväline oikealle henkilölle.
4. Arvio valtuustoaloitteessa esitetyn apuvälinelainauksen toteuttamisesta liikkuvana palveluna, mukaan lukien kustannus- ja vaikuttavuusarvio sekä mahdollisuus toteuttaa liikkuvana apuvälinepalveluna esim. pilottina niille alueille sote-pisteisiin, joista apuvälinelainaamotoiminta on lakkautettu.
Liikkuvana palveluna toteutettava lainaamotoiminta on epärealistinen (vrt. apuvälinelainaamon tilantarve). Apuvälinetoiminnassa tarvitaan tila sekä puhtaille että likaisille apuvälineille (nämä eivät voi olla samassa tilassa). Liikkuva palvelu vaatisi toimintaan soveltuvan riittävän suuren kaluston ja säännöllisen työpanoksen yhdeltä kokopäiväiseltä kuljettajalta sekä yhdeltä kokopäiväiseltä fysioterapeutilta. Näiden lisäksi liikkuvassa palvelussa syntyisi kuluja mm. polttoaineista, autovakuutuksista ja -huolloista. Leasing-kalustona hinta myös nousisi korkeaksi, koska viikoittainen kilometrimäärä jää normaaliin liiketoimintaan nähden vähäiseksi. Jotta lainaamotoiminnasta saataisiin tarvittava hyöty eli apuvälineiden saatavuus olisi ajantasaista, tulisi auton kulkea jokaisessa yksikössä 3-5 kertaa viikossa. Alueelliset lainaamot palvelevat tällä hetkellä pääsääntöisesti jokaisena arkipäivänä.
Vuonna 2024 suljettujen apuvälinelainaamoiden lainausmäärät (2967 kpl) muodostivat 7,2 % kaikista apuvälinelainauksista (41 102 kpl):
- Merikarvia 573 kpl
- Säkylä 1 141 kpl
- Lavia 90 kpl
- Kokemäki 818 kpl
- Luvia 345 kpl
Näissä viidessä yksikössä yhteensä lainauksia oli keskimäärin 57 viikossa. Merikarvialaisia asiakkaita on lainaamoissa asioinut 343, säkyläläisiä 629 ja kokemäkeläisiä 587.Osa asiakkaista on voinut asioida myös esim. maakunnallisessa apuvälinelainaamossa tai naapurikunnassa. Lavia ja Luvian lukuja ei ole suoraan saatavissa, koska ovat osa isomman kunnan/kaupungin väestöä. Suhteutetut luvut ovat: Lavia 55 ja Luvia 213. Näin ollen keskimääräinen asiakasmäärä yhteensä viikossa on ollut 35 asiakasta.