Valmistelija
Sohvi Hörkkö, sohvi.horkko@sata.fi
Perustelut
Selvityksen tavoite oli tarve saada kokonaiskuva suun terveydenhuollon toimiyksiköiden nykytilasta sekä luoda ehdotuksia hoitolaverkoston tulevaisuuden tarpeille. Selvityksen ydintyöryhmässä ovat pääosin työskennelleet Katja Lepistö (suun terveydenhuollon päällikkö), Sirja Peltoniemi (ylihoitaja, suun terveydenhuolto), Miia Hietapakka (tilahallintainsinööri) sekä Sohvi Hörkkö (vastuualuejohtaja, Yhteiset Palvelut).
Selvitystyön aikana kartoitettiin mm. kaikki hyvinvointialueen suun terveydenhuollon toimiyksiköt, niiden huonemäärät, hoitohuoneiden neliömäärät, huoneiden laskennalliset käyttöasteet, hoitokäyntien euromääräiset kustannukset, muut hoitoloihin kohdistuvat kustannukset, potilaiden käyntimäärät, potilaiden kotikunnat ja ohjautuminen hoitoon eri hoitoloihin, ammattihenkilöiden tämänhetkinen tilanne hoitoloittain. Myös logistiikan, puhtaanapidon ja välinehuollon osalta tarkasteltiin suun terveydenhuoltoon kohdistuvia kustannuksia niiltä osin kuin tiedot oli mahdollista saada. Lisäksi selvityksen aikana ilmeni sisäilmaongelmia kahdessa yksikössä ja näiden osalta käynnistettiin hyvinvointialueen ohjeistuksen mukaiset prosessit.
Suun terveydenhuollon palveluita on tärkeä tuottaa paikallisesti ja sopivan etäisyyden päässä asiakkaista. Sopivaa etäisyyttä ei ole lakisääteisesti määritelty, mutta palvelurakenteen tulee olla samanaikaisesti vaikuttava, laadukas ja kustannustehokas. Sopivaan etäisyyteen vaikuttavia tekijöitä ovat mm. väestörakenne, palvelutarve, liikenneyhteydet, mutta myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja pysyvyys. Ilman riittävää ammattitaitoista työvoimaa ei ole mahdollista toteuttaa palveluntarvetta tulevaisuudessa.
Selvityksen pohjalta luotiin neljä vaihtoehtoista mallia tulevaisuuden suun terveydenhuollon yksikköverkostolle hyvinvointialueella. Toiminnallisesti ja taloudellisesti esitettyjen tietojen perusteella esitetään vaihtoehtoa C suun terveydenhuollon palveluverkolle.
Tässä vaihtoehdossa hoitohuoneiden määrä koko Sata-alueella pysyy samana kuin nykytilassa (138) ja yksiköiden määrä laskee 10 yksiköllä (21 yksiköstä 11 yksikköön). Porissa ja Ulvilassa yksiköiden määrä laskee kuudella ja huoneiden määrä kasvaa viidellä. Keskisellä alueella (Nakkila, Harjavalta, Kokemäki, Huittinen) yksiköiden määrä laskee kahdella ja hoitohuoneiden määrä laskee viidellä. Eteläinen alue (Rauma, Eurajoki, Eura, Säkylä) yksiköiden määrä laskee kahdella ja huoneiden määrä pysyy samana. Pohjoiselle alueelle ei esitetä muutosta.
Suun terveydenhuollon palvelujen keskittäminen suurempiin yksiköihin vahvistaa sekä palvelutuotannon sujuvuutta että henkilöstön työhyvinvointia. Työvoiman saatavuus paranee, sillä suuret hoitolat tarjoavat nuorille ammattilaisille enemmän kollegiaalista tukea ja mahdollisuuksia kehittyä.
Keskitetty toimintaympäristö parantaa hoidon saatavuutta ja vaikuttavuutta, koska konsultaatio, moniammatillinen yhteistyö ja hoidon suunnittelu toteutuvat nykyistä sujuvammin. Keskitetyn rakenteen myötä esihenkilötyö helpottuu. Toiminnan suunnittelusta ja ohjaamisesta tulee joustavampaa ja lähiesihenkilöt voivat olla aidosti lähellä henkilöstöä sen sijaan, että aikaa kuluu yksiköiden välillä liikkumiseen. Tämä selkeyttää arjen johtamista ja parantaa työntekijöiden hyvinvointia ja työssäjaksamista.
Keskittäminen tuottaa myös merkittäviä kustannus- ja tehokkuushyötyjä. Henkilöstön matkakulut pienenevät, tarveaineiden kierto nopeutuu ja hävikki vähenee, ja instrumenttien käyttö tehostuu laajemman käyttäjäjoukon ansiosta. Keskittäminen mahdollistaa resurssien paremman kohdentamisen ja vapaiden vastaanottoaikojen tehokkaamman hyödyntämisen.
Keskittäminen tukee henkilöstön työhyvinvointia, sillä nykyinen työskentely useassa hoitolassa aiheuttaa kuormitusta, pirstaleisuutta ja heikentää työssä koettua hallinnan tunnetta. Nämä teemat ovat nousseet toistuvasti esiin henkilöstötapaamisissa ja palautteissa.
Yhteenvetona toiminnallisesti ja taloudellisesti mainittujen seikkojen perusteella esitetään vaihtoehtoa C suun terveydenhuollon palveluverkolle. Vaihtoehdossa C sekä Harjavallan että Kokemäen hammashoitoloiden toiminta siirrettäisiin Nakkilassa sijaitsevaan kiinteistöön, jossa hyvinvointialueella on voimassa oleva vuokrasopimus vuoteen 31.12.2035 saakka. Nykyisen Nakkilan sote-pisteen tilamuutostarpeet liittyvät vain suun terveydenhuollon toiminnan vaatimiin teknisiin tarpeisiin uusien hoitohuoneiden osalta. Vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen ja Harjavallan sote-keskuksen tulevien tilaratkaisujen yhteydessä Keski-Satakunnan osalta suun terveydenhuollon palveluverkkoa voidaan arvioida uudelleen.
Selvitys suun terveydenhuollon hoitolaverkoston toiminnasta ja yksiköiden sijoittumisesta Satakunnan hyvinvointialueella – on liitteenä ja se sisältää nykytilanneselvityksen sekä vaihtoehtojen tarkemmat tiedot ja kustannusvertailut.
Päätös
Aluehallitus päätti valita vaihtoehto D:n täydennettynä lausumalla, että pitkän tähtäimen jatkosuunnittelun tavoitteena on, että Keski-Satakunnan suun terveydenhuollon palvelut keskitetään Harjavallan sote-keskukseen Harjavallan sairaalan alueelle.
Eriävä mielipide
Juha Korkeaoja sekä Niina Immonen jättivät eriävän mielipiteen.
Kokouskäsittely
Ennen tämän asian päätöksentekoa puheenjohtaja esitti pidettäväksi kokoustauon klo 13.19-14.19.
Keskustelun kuluessa Asko Aro-Heinilä ehdotti Anne Holmlundin ja Juha Joutsenlahden kannattamana, että valitaan vaihtoehto D lisättynä lausumalla, että pitkän tähtäimen jatkosuunnittelun tavoitteena on, että Keski-Satakunnan suun terveydenhuollon palvelut keskitetään Harjavallan sote-keskukseen Harjavallan sairaalan alueelle.
Keskustelun kuluessa Juha Korkeaoja ehdotti Niina Immosen ja Eija Salmen kannattamana, että valitaan vaihtoehto D täydennettynä siten, että Kokemäellä jatketaan suun terveydenhuollon palveluiden tuottamista siihen asti, että Harjavallan sote-keskus aloittaa toimintansa Harjavallan sairaalan alueella.
Koska kokouksen kuluessa oli tehty kaksi kannatettua muutosehdotusta, joita ei voitu yksimielisesti hyväksyä, asiasta oli äänestettävä.
Puheenjohtaja totesi, että suoritetaan äänestys:
JAA Aro-Heinilän ehdotus
EI Korkeaojan ehdotus
Suoritettiin äänestys, jonka tuloksena:
JAA 8 ääntä (Harri Lehtonen, Juha Joutsenlahti, Sinikka Alenius, Asko Aro-Heinilä, Anne Holmlund, Timo Routakangas, Heidi Viljanen, Irmeli Elomaa)
EI 5 ääntä (Juha Korkeaoja, Helena Ollila, Eija Salmi, Niina Immonen, Keijo Kerola)
Äänestyksessä Asko Aro-Heinilän ehdotus sai enemmän ääniä ja puheenjohtaja totesi, että suoritetaan äänestys:
JAA esittelijän ehdotus
EI Asko Aro-Heinilän ehdotus
Suoritettiin äänestys, jonka tuloksena:
JAA 0 ääntä
EI 13 ääntä (Asko Aro-Heinilä, Eija Salmi, Helena Ollila, Juha Korkeaoja, Sinikka Alenius, Harri Lehtonen, Keijo Kerola, Anne Holmlund, Heidi Viljanen, Juha Joutsenlahti, Niina Immonen, Timo Routakangas, Irmeli Elomaa)
Aluehallituksen päätökseksi tuli Asko Aro-Heinilän ehdotus.