Aluehallitus, kokous 28.10.2025

§ 342 Vastine oikaisuvaatimukseen koskien Noormarkun sote-pisteen lääkäri- ja hoitajavastaanoton siirtoa sote-keskus Cottoniin

SATAHADno-2025-9309

Valmistelija

  • Saila Hohtari, saila.hohtari@sata.fi

Perustelut

Oikaisuvaatimuksen tekijä on lähestynyt Satakunnan hyvinvointialuetta oikaisuvaatimuksella koskien Satakunnan hyvinvointialueen aikuisten palveluiden toimialuejohtajan viranhaltijapäätöstä § 34, 8.9.2025, SATAHADno-2025-9309 Noormarkun sote- pisteen lääkäri- ja hoitajavastaanoton siirto sote- keskus Cottoniin.

Oikaisuvaatimus on saapunut hyvinvointialueelle 26.9.2025.

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitus:

oikaisee ja purkaa aiemmin mainitun viranhaltijan tekemän päätöksen.

Oikaisua haetaan muun muassa seuraavista syistä:

Noormarkun toiminnasta tehty arviointi kertoo toiminnan olleen sujuvaa ja henkilökuntaa on ollut riittävästi. Yksikkö on palvellut alueen väestöä erinomaisesti. Toiminnan lakkauttaminen on alueen terveyspalvelujen heikennys, joka kohdistuu erityisesti ikääntyneeseen väestöön ja liikuntaesteisiin henkilöihin. Matkakulut kasvavat ja julkista liikennettä on päätöksen arvioinnissa esitetty ylimalkaisesti.  Säästö vuokrakuluissa on kohtuuton suhteessa asukkaiden palvelujen heikkenemiseen. Ennakkovaikutusten arvioinnissa mainitaan, että isommassa yksikössä palveluiden laatu voi parantua ja moniammatillisuus tuo etuja. Tällaisista vaikutuksista ei ole näyttöä.  Päinvastoin kuin arvioinnissa sanotaan, palvelujen keskittäminen kauemmas käyttäjistä, heikentää niiden käyttöä ja aiheuttaa katkoksia hoidon jatkuvuuteen. Tällä on kielteisiä vaikutuksia ihmisten terveyteen ja heidän sairauksiensa hoitoon.

Lainsäädännöllinen tausta

Satakunnan hyvinvointialueen hyväksytyn hallintosäännön (15.4.2024/§28) mukaan aluevaltuusto päättää niiden toimipisteiden sijainnista, joiden päätoiminta on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Aluehallitus päättää merkittävistä laajavaikutteisista muutoksista sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden palveluihin.

Toimipisteiden toiminnan siirrosta muissa, kuin em. tilanteissa päätetään viranhaltijapäätöksellä. Noormarkun sote -pisteen osalta muutos koskee vain terveyspalveluita, joten päätösvalta asiassa on aikuisten palveluiden toimialueen toimialuejohtajalla. Aikuisten toimialuejohtajalla on ollut toimivalta päättää asiasta.

Asiassa on laadittu vaikutusten arviointi, joka on päätöksen liitteenä. Sinällään Hallintolaki (434/2003) ei edellytä erillisen ennakkovaikutusten arviointilomakkeen laatimista, vaan lain 6 luvun 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesti selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiksi tarpeelliset tiedot sekä selvityksen. Päätös alistettiin laajalle valmistelulle eri asianosaisia/osapuolia kuullen. Pykälän 45 mukaan päätös on perusteltava ja näin päätöksessä on myös tehty.

Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 2 §:n mukaan hyvinvointialue on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Kyseisen lain 6 §:n mukaan hyvinvointialue järjestää sille laissa säädetyt tehtävät. Lain 7 §:ssä on säädetty hyvinvointialueen järjestämisvastuusta; pykälän mukaan hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavan valinnasta, tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Pykälän esitöiden mukaisesti yhdenvertaisuus tässä kontekstissa tarkoittaa, että kaikilla palvelua tarvitsevilla tulee olla mahdollisuus saada sitä samojen objektiivisten perusteiden mukaisesti. Lisäksi ihmisiä ei saa syrjiä iän, sukupuolen, etnisen alkuperän, kielen tai muunkaan syyn perusteella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 4 §:n mukaan hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Asiakkaan yksilöllisestä palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista säädetään erikseen. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.

Palvelujen kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin valtakunnallisesti ja hyvinvointialueiden välisen sopimuksen perusteella säädetään järjestämislain 9, 36 ja 39 §:ssä. Pykälän esitöiden mukaisesti lähipalveluilla tarkoitetaan palveluita, joita asiakkaat käyttävät usein, ja ainakin osa asiakkaista käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin, minkä vuoksi sellaisia palveluja on perusteltua saada läheltä. Asiakkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat lähtökohtaisesti lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavia palveluita, mutta ne voivat olla saavutettavissa myös esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina taikka liikkuvina tai sähköisinä palveluina. Lähellä tarjottavat palvelut voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluja, jotka jalkautetaan, vaikka palveluntuottajan fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty. Olennaista ei ole fyysisen toimipisteen sijaitseminen vaan se, missä palvelu annetaan sitä tarvitsevalle asiakkaalle. Tarkoituksena on kehittää nykyistä palveluverkkoa väestön tarvetta vastaavaksi. Esityöt mainitsevatkin lähipalveluiksi esimerkiksi terveyskioskit, jotka tässä asiayhteydessä voitaneen rinnastaa satakuntalaisiin sotepisteisiin. Olennaista on siis lähipalveluiden aiempaa laajempi määrittely.

Hallituksen esityksessä edelleen esitetään, kuinka kaikkia palveluja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista hajauttaa ja järjestää lähipalveluina. Tällaisia ovat esimerkiksi harvoin tarvittavat palvelut, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Nämä palvelut on perusteltua koota suurempiin kokonaisuuksiin hyvinvointialueen alueella ja valtakunnallisesti. Sillä voidaan varmistaa palvelujen hyvä laatu ja turvallisuus, hoidon jatkuvuus sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. Tarkoituksenmukainen palvelujen kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin voi myös mahdollistaa sen, että palveluja on saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla maata. Hyvinvointialueen on turvattava järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. Lainsäädännössä ei ole määräyksiä siitä, millainen hyvinvointialueen palveluverkon tulee olla. Hyvinvointialueille on asiassa laaja harkintavalta itsehallintonsa nojalla. Tähän harkintavaltaan kuuluu myös sen arvioiminen, onko ratkaisu hyvinvointialueen asukkaiden edun mukainen. Hyvinvointialue tarkastelee palveluiden järjestämistä asukaskeskittymien palvelutarpeen mukaisesti, ei kuntarajojen mukaisesti.

Päätöksen perustelut

Noormarkussa on ollut neljä lääkäriä ja neljä hoitajaa viitenä päivänä viikossa sekä kaksi fysioterapeuttia. Näytteenotto on ollut osaviikkoisena sote-pisteellä.

Viranhaltijan päätöksen liitteenä olevasta vaikutusten arvioinnista ja päätöksestä käy ilmi, kuinka Sote-keskus Cottonissa on moniammatillisempi henkilöstö ja parempi henkilöstöresurssi. Näin hoidon ja palvelun saatavuus, laatu ja jatkuvuus pystytään paremmin turvaamaan suuremmassa ja monialaisemmassa sote-keskuksessa. Myös toiminnan johtaminen helpottuu isommassa toimintayksikössä. Sote-keskus Cottonissa on saatavilla lääkäri- ja hoitajavastaanoton palvelut kaikkina arkipäivinä virka-aikaan. Myös sosiaalityön ja päihde- ja mielenterveystyön palvelut toimivat sote-keskuksessa. Toimintayksikössä toimii myös Turun Yliopiston ja hyvinvointialueen yhteistyönä Opetusterveyskeskus, jossa toteutetaan lääkäriopiskelijoiden opetusta.

Toiminta ei ole yhtä häiriöherkkää isossa Sote-keskuksessa kuin pienemmässä sote-pisteessä. Toiminnan haavoittuvuus vähenee muutoksen myötä. Noormarkun sote-piste on jouduttu yleisinä loma-aikoina sulkemaan. Rajalliset resurssit ovat hankaloittaneet toiminnan toteutusta. Lääkäreistä on hyvinvointialueella kova pula ja toiminnan keskittäminen helpottaa resurssien tehokkaampaa käyttöä sekä allokointia. Hyvinvointialue painottaa hoitotyön laadun turvaamista ja keskittämällä hoitohenkilökuntaansa isompiin keskuksiin turvataan riittävät resurssit, riittävä ammattitaito ja hoidon laatu. Yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen on keskeistä, jotta kaikille asukkaille voidaan turvata tarvitsemansa monialainen hoito.

Rajallisten palveluiden takia on Noormarkusta joka tapauksessa pitänyt toisinaan kulkea palveluihin muun muassa Cottonin sote-keskukseen. Matkakustannusten näkökulmasta on saattanut tulla kaksi erillistä käyntiä; niin sote pisteellä kuin sote-keskuksessa. Välimatka on vain 13 kilometriä. Joukkoliikenne Noormarkusta Poriin on tiivis. Muun muassa ikäihmiset ja liikuntaesteiset ovat melko todennäköisesti myös Noormarkussa joutuneet tukeutumaan liikkumisen tuen palveluihin, kuten kuljetuspalveluun. Tulee myös huomioida, että vastaavasti muissakin useissa Satakunnan hyvinvointialueen alueella sijaitsevissa kunnissa on alueita ja asukaskeskittymiä, joissa etäisyys sote-keskukseen tai sote-pisteeseen on vastaava tai pidempi. Toisaalta matka voi olla lyhyempi ja asukkaalla on mahdollisuus valinnanvapauden perusteella valita esimerkiksi Ulvilan sote-keskus, mikäli sinne on lyhyempi matka.

Monikanavaiset palvelut parantavat yhdenvertaisuutta ja nopeutetaan hoitoon pääsyä myös erityisryhmien osalta. Digitaalisia ja liikkuvia palveluita kehittämällä ja lisäämällä parannetaan hoidon ja palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain esitöissä on myös nostettu esille, kuinka digitalisointi palveluissa ja uuden teknologian käyttöönotto toisi ikääntyville henkilöille uusia mahdollisuuksia toteuttaa omahoitoa, helpottaisi hoitoon ja palveluihin hakeutumisessa sekä tukisi hoidon ja palvelujen saatavuutta sekä toteutusta. Hoidon ja palvelujen saatavuuden lisääminen vahvistaisi iäkkäiden henkilöiden arjessa selviytymistä, sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä, kun mahdollisuudet ja vaihtoehdot lisääntyvät voisivat iäkkäät henkilöt valita itselleen mielekkäitä ja sopivia palveluvaihtoehtoja. Digitalisointi säästää resursseja ja mahdollistaa niiden ohjaamista paljon palveluja tarvitseville iäkkäille henkilöille. Ammattitaitoinen digipalvelun tarjoaja auttaa valtaosaa hyvinvointialueen asukkaista, niin ikääntyneitä, lapsiperheitä, taloudellisesti heikompiosaisia kuin myös erityisryhmiäkin, sillä hoitohenkilökunnan puhelimitse tai muun digitaalisen yhteyden avulla tekemä hoidontarpeen arviointi nopeuttaa hoitoon pääsyä, palvelujen saatavuutta ja toteutusta. Digipalveluiden tarjonnasta on otettava huomioon myös laaja-alainen taloudellinen etu niin asiakkaille kuin myös hyvinvointialueelle. Digitaalisten palveluiden käyttäminen säästää asiakkaalta matkakustannuksia ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Todettakoon, että digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan myös puhelinyhteyden kautta tapahtuvaa hoitohenkilökunnan hoidontarpeenarviota, ja näin ollen sotepalvelut ovat tehokkaasti saatavilla erityisryhmät mukaan lukien valtaosalle hyvinvointialueen asukkaista. Satakunnassa Satasovellus-digipalvelun käyttö lisääntyy koko ajan.

Palveluiden kokoamisella suurempiin yksiköihin on pyritty sote-järjestämislain 4 §:n mukaisesti palveluiden tehokkaaseen, kustannusvaikuttavaan ja tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. Hyvinvointialue katsoo, että päätös on myös hyvinvointialuelain ja järjestämislain mukainen ottaen huomioon riittävän ammattitaidon ylläpitämisen ja hoidon laadun turvaamisen yhdistettynä järjestämislain 4 §:n esitöiden mukaiseen määrittelyyn lähipalveluiden luonteesta. Jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa on ainakin yksi kiinteä sote-piste. Tämän lisäksi lähipalveluita tarjotaan liikkuvina palveluina.

Hyvinvointialue korostaa, että Noormarkun alueella jatkaa perustason terveys- ja sosiaalipalveluita, kuten kouluterveydenhuolto, neuvolapalvelut, kotihoito ja kotisairaanhoito, ikääntyneiden ympärivuorokautinen asuminen Snällintupa ja Mäntylinna, sosiaalihuollon jalkautuvat palvelut sekä näytteenotto. Myös kotihoidon osana tuotetaan näytteenottoa myöntämisperusteiden mukaisesti.

Edellä mainituin perustein hyvinvointialue katsoo, että päätöksen ja vaikutusten arviointitteen mukaisesti siirtyminen Porin Cottonin sote-keskukseen on etu hyvinvointialueen asiakkaille useista eri näkökulmista tarkasteltuna. Oikaisuvaatimus ei anna aihetta muuttaa asiassa tehtyä viranhaltijapäätöstä.

Ehdotus

Esittelijä

  • Tero Mäkiranta, hyvinvointialuejohtaja, tero.makiranta@sata.fi

Aluehallitus päättää

  • hylätä oikaisuvaatimuksen perusteettomana.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Eriävä mielipide

  • Eija Salmi, Juha Korkeaoja, Niina Immonen ja Keijo Kerola jättivät eriävän mielipiteen.

Kokouskäsittely

Keskustelun kuluessa aluehallituksen jäsen Eija Salmi ehdotti Juha Korkeaojan kannattamana, että oikaisuvaatimus hyväksytään.

Koska kokouksen kuluessa oli tehty kannatettu muutosehdotus,​ jota ei voitu yksimielisesti hyväksyä,​ asiasta oli äänestettävä.

Puheenjohtaja totesi,​ että suoritetaan äänestys:

JAA  esittelijän ehdotus

EI Eija Salmen ehdotus

JAA 6 ääntä (Asko Aro-Heinilä, Heidi Viljanen, Anne Holmlund, Sinikka Alenius, Juha Joutsenlahti, Timo Routakangas)

EI 4 ääntä (Niina Immonen, Juha Korkeaoja, Eija Salmi, Keijo Kerola)

Aluehallituksen päätökseksi tuli esittelijän ehdotus.

Tiedoksi

Oikaisuvaatimuksen tekijä

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen haetaan muutosta aluevalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta:

–   se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

–   hyvinvointialueen jäsen.

Valitusaika

 ​​​​​​Aluevalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Hyvinvointialueen jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

 Aluevalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

–    päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

–    päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai

–    päätös on muuten lainvastainen.

 Valittajan tulee esittää valituksen perusteet valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä.

 

Valitusviranomainen

Aluevalitus tehdään Turun hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valituksen voi tehdä myös postitse.

 

Postiosoite:                    PL 32, 20101 Turku

Käyntiosoite:                   Sairashuoneenkatu 2-4, Turku

Sähköpostiosoite:           turku.hao@oikeus.fi

Faksinumero:                 029 56 42414

Puhelinnumero:              029 56 42410

Kirjaamon aukioloaika:   8.00 - 16.15

 

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

1)    päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)

2)    miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)

3)    vaatimusten perustelut

4)    mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

1)    valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen

2)    selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;

3)    asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireille panijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa 1455/2015 säädetään.

Pöytäkirja

​​​​Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä voi pyytää Satakunnan hyvinvointialueen kirjaamosta.

Postiosoite:                    Sairaalantie 3, 28500 Pori

Sähköpostiosoite:           kirjaamo@sata.fi

Puhelinnumero:             044 707 7781

Kirjaamon aukioloaika:   ma - pe klo 9 - 15