Perustelut
Perustelut
Suomen punainen risti; Lapin osasto, Lapin eläkkeensaajat ry, Eläkeliiton Lapin yhdistys ry, Mannerheimin lastensuojeluliiton Rauman Lapin yhdistys ry, Lapin pelastakaa lapset ry, Lapin koulun vanhempainyhdistys ry ja Johanna Into ovat lähestyneet Satakunnan hyvinvointialuetta yhteisellä oikaisuvaatimuksella koskien Satakunnan hyvinvointialueen aikuisten palveluiden toimialuejohtajan viranhaltijapäätöstä § 15, 2.6.2025, SATAHADno-2025-5447 Lapin sote-pisteen lääkäri- ja hoitajavastaanoton siirtäminen Rauman sote-keskukseen. Oikaisuvaatimus on saapunut hyvinvointialueelle 19.6.2025.
Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että Satakunnan hyvinvointialueen aluehallitus:
kumoaa oikaisuvaatimuksen kohteena olevan päätöksen ja sote-palvelut säilytetään Lapissa.
Oikaisua haetaan muun muassa seuraavista syistä: asukkaiden sote-palveluiden tavoitettavuus vaikeutuu ja kustannukset nousevat huomattavasti. Matkat sote-palveluihin vaikeutuvat ja tulevat kalliiksi sekä asiakkaalle että yhteiskunnalle ja lisäävät hiilidioksidipäästöjä. Lappilaiset työnantajat joutuvat käyttämään enemmän tärkeää työaikaa matkaan Rauman sote-pisteeseen kuin Lapin sote-pisteeseen. Neuvolan tärkeyttä korostetaan. Lappilaiset kokevat oman sote-pisteen hyvin tärkeäksi ja oikaisuvaatimuksessa viitataan myös apteekin kannattavuuteen jatkossa. (Liite 1: oikaisuvaatimus)
Lainsäädännöllinen tausta
Satakunnan hyvinvointialueen hyväksytyn hallintosäännön mukaan (15.4.2024/§28) mukaan aluevaltuusto päättää niiden toimipisteiden sijainnista, joiden päätoiminta on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut. Aluehallitus päättää merkittävistä laajavaikutteisista muutoksista sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteiden palveluihin.
Toimipisteiden toiminnan siirrosta muissa, kuin em. tilanteissa päätetään viranhaltijapäätöksellä. Lapin sote -pisteen osalta muutos koskee vain terveyspalveluita, joten päätösvalta asiassa on aikuisten palveluiden toimialueen toimialuejohtajalla. Aikuisten toimialuejohtajalla on ollut toimivalta päättää asiasta.
Asiassa on laadittu vaikutusten arviointi, joka on päätöksen liitteenä. Sinällään Hallintolaki (434/2003) ei edellytä erillisen ennakkovaikutusten arviointilomakkeen laatimista, vaan lain 6 luvun 31 §:n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesti selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiksi tarpeelliset tiedot sekä selvityksen. Päätös alistettiin laajalle valmistelulle eri asianosaisia/osapuolia kuullen. Pykälän 45 mukaan päätös on perusteltava ja näin päätöksessä on myös tehty.
Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 2 §:n mukaan hyvinvointialue on julkisoikeudellinen yhteisö, jolla on alueellaan itsehallinto. Kyseisen lain 6 §:n mukaan hyvinvointialue järjestää sille laissa säädetyt tehtävät. Lain 7 §:ssä on säädetty hyvinvointialueen järjestämisvastuusta; pykälän mukaan hyvinvointialue vastaa sille lailla säädettyjen tehtävien hoitamisesta, hyvinvointialueen asukkaan laissa säädettyjen oikeuksien toteutumisesta ja palvelukokonaisuuksien yhteensovittamisesta sekä järjestettävien palvelujen ja muiden toimenpiteiden yhdenvertaisesta saatavuudesta, tarpeen, määrän ja laadun määrittelemisestä, tuottamistavan valinnasta, tuottamisen ohjauksesta ja valvonnasta ja viranomaiselle kuuluvan toimivallan käyttämisestä. Pykälän esitöiden mukaisesti yhdenvertaisuus tässä kontekstissa tarkoittaa, että kaikilla palvelua tarvitsevilla tulee olla mahdollisuus saada sitä samojen objektiivisten perusteiden mukaisesti. Lisäksi ihmisiä ei saa syrjiä iän, sukupuolen, etnisen alkuperän, kielen tai muunkaan syyn perusteella.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 4 §:n mukaan hyvinvointialueen on suunniteltava ja toteutettava sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Asiakkaan yksilöllisestä palvelutarpeen ja hoidon tarpeen arvioinnista säädetään erikseen. Palvelut on toteutettava yhdenvertaisesti, yhteen sovitettuina palvelukokonaisuuksina sekä hyvinvointialueen väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita. Palveluja voidaan koota hyvinvointialueen alueella suurempiin kokonaisuuksiin silloin, kun palvelujen saatavuus ja laadun turvaaminen edellyttävät erityisosaamista tai kalliita investointeja tai kun palvelujen tarkoituksenmukainen, kustannusvaikuttava ja tehokas toteuttaminen edellyttävät sitä.
Palvelujen kokoamisesta suurempiin kokonaisuuksiin valtakunnallisesti ja hyvinvointialueiden välisen sopimuksen perusteella säädetään järjestämislain 9, 36 ja 39 §:ssä. Pykälän esitöiden mukaisesti lähipalveluilla tarkoitetaan palveluita, joita asiakkaat käyttävät usein, ja ainakin osa asiakkaista käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin, minkä vuoksi sellaisia palveluja on perusteltua saada läheltä. Asiakkaan näkökulmasta lähipalvelut ovat lähtökohtaisesti lähellä jokapäiväistä elinympäristöä tarjottavia palveluita, mutta ne voivat olla saavutettavissa myös esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina taikka liikkuvina tai sähköisinä palveluina. Lähellä tarjottavat palvelut voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluja, jotka jalkautetaan, vaikka palveluntuottajan fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty. Olennaista ei ole fyysisen toimipisteen sijaitseminen vaan se, missä palvelu annetaan sitä tarvitsevalle asiakkaalle. Tarkoituksena on kehittää nykyistä palveluverkkoa väestön tarvetta vastaavaksi. Esityöt mainitsevatkin lähipalveluiksi esimerkiksi terveyskioskit, jotka tässä asiayhteydessä voitaneen rinnastaa satakuntalaisiin sotepisteisiin. Olennaista on siis lähipalveluiden aiempaa laajempi määrittely.
Hallituksen esityksessä edelleen esitetään, kuinka kaikkia palveluja ei ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaista hajauttaa ja järjestää lähipalveluina. Tällaisia ovat esimerkiksi harvoin tarvittavat palvelut, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Nämä palvelut on perusteltua koota suurempiin kokonaisuuksiin hyvinvointialueen alueella ja valtakunnallisesti. Sillä voidaan varmistaa palvelujen hyvä laatu ja turvallisuus, hoidon jatkuvuus sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. Tarkoituksenmukainen palvelujen kokoaminen nykyistä suurempiin yksiköihin voi myös mahdollistaa sen, että palveluja on saatavissa yhdenvertaisesti eri puolilla maata. Hyvinvointialueen on turvattava järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. Lainsäädännössä ei ole määräyksiä siitä, millainen hyvinvointialueen palveluverkon tulee olla. Hyvinvointialueille on asiassa laaja harkintavalta itsehallintonsa nojalla. Tähän harkintavaltaan kuuluu myös sen arvioiminen, onko ratkaisu hyvinvointialueen asukkaiden edun mukainen. Hyvinvointialue tarkastelee palveluiden järjestämistä asukaskeskittymien palvelutarpeen mukaisesti, ei kuntarajojen mukaisesti.
Päätöksen perustelut
Lapissa on ollut osa-aikaisesti lääkäri ja kaksi hoitajaa kahtena päivänä viikossa. Näytteenotto on ollut kerran viikossa sote-pisteellä.
Viranhaltijan päätöksen liitteenä olevasta vaikutusten arvioinnista ja päätöksestä käy ilmi, kuinka Rauman sote-keskuksessa on moniammatillisempi henkilöstö, parempi henkilöstöresurssi ja hoidon sekä palvelun saatavuus, laatu ja jatkuvuus pystytään paremmin turvaamaan sote-keskuksessa. Toiminta ei ole yhtä häiriöherkkää kuin pienellä sote-pisteellä, jossa palvelut ovat rajalliset.
Rauman sote-keskuksessa on saatavilla sekä kiireettömän että kiirevastaanoton palvelut.Lääkäri- ja hoitajavastaanoton palvelut ovat saatavilla kaikkina arkipäivinä virka-aikaan. Myös sosiaalityön ja päihde- ja mielenterveystyön palvelut toimivat sote-keskuksen yhteydessä tai sote-keskukseen jalkautuvana palveluna. Keskittämällä palvelut Rauman sote- keskukseen pystytään ns. kivijalkapalveluiden saatavuutta ja laatua parantamaan. Lisäksi digitaalisia- ja liikkuvia palveluita kehittämällä ja lisäämällä parannetaan hoidon ja palvelun saatavuutta ja saavutettavuutta. Myös diagnostisten palveluiden (laboratorio ja kuvantaminen) parempi saatavuus Raumalla parantaa hoidon laatua. Toiminnan haavoittuvuus vähenee muutoksen myötä. Lapin terveysasema on jouduttu sulkemaan resurssisyistä noin 3,5 kuukaudeksi vuodessa. Rajalliset resurssit ovat hankaloittaneet toiminnan toteutusta. Etenkin lääkäreistä on Raumalla kova pula ja resursointi Lapin terveysasemalle tuottaa haasteita ja kustannuksia. Työikäisten ja työterveyshuollon osalta todetaan, että Lapin sote-piste ei ole toiminut työterveyshuoltoa tuottavana yksikkönä, Hyvinvointialue on siirtänyt järjestämisvastuun Terveystalolle. Lapin apteekkitoiminnan osalta todettaneen, että palvelumuutoksella ei ole yhteyttä asukkaiden lääketarpeisiin.
Puutteellisten, osa-aikaisten ja rajallisten palveluiden takia on Lapista joka tapauksessa pitänyt kulkea palveluihin muun muassa Rauman sote-keskukseen. Matkakustannusten näkökulmasta on saattanut tulla rajallisista palveluista johtuen kaksi erillistä käyntiä; niin sote pisteellä kuin sote-keskuksessa. Rauman sote-keskuksen ja Lapin sote-pisteen välimatka on 19 kilometriä. Vertailuna esimerkiksi Rauman Kodisjoelta tulee jotakuinkin sama matka sote-palveluihin. Tulee myös huomioida, että vastaavasti muissakin useissa Satakunnan hyvinvointialueen alueella sijaitsevissa kunnissa on alueita ja asukaskeskittymiä, joissa etäisyys sote-keskukseen tai sote-pisteeseen on vastaava tai pidempi. Toisaalta Lappi on laaja alue ja asukkaalla voi myös matka olla lyhyempi Raumalle tai heillä on mahdollisuus valinnanvapauden perusteella valita esimerkiksi Eurajoen sote-piste, mikäli sinne on lyhyempi matka. Lapin ja Rauman välillä kulkee joukkoliikenne päivittäin, joskin Lapin kylistä saattaa olla kulkemishaasteita myös Lapin keskustaan, minkä takia autoa tai muuta liikkumisen tukea tarvitaan joka tapauksessa.
Hyvinvointialue painottaa hoitojen laadun turvaamista, ja keskittämällä hoitohenkilökuntaansa isompiin keskuksiin turvataan sekä riittävät resurssit, riittävä ammattitaito, että hoidon laatu. Raumalla on turvattuna, että sekä kiireellisten että kiireettömien asioiden hoitamisessa on lääkäri aina paikalla. Rauman lääkäriä voidaan myös etäpalveluiden kautta konsultoida Lapista tilanteen näin vaatiessa. Yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen on keskeistä, jotta kaikille asukkaille voidaan turvata tarvitsemansa monialainen ja riittävän ammattitaitoinen hoito. Monikanavaiset palvelut parantavat yhdenvertaisuutta ja nopeutetaan hoitoon pääsyä myös erityisryhmien osalta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain esitöissä on myös nostettu esille, kuinka digitalisointi palveluissa ja uuden teknologian käyttöönotto toisi ikääntyville henkilöille uusia mahdollisuuksia toteuttaa omahoitoa, helpottaisi hoitoon ja palveluihin hakeutumisessa sekä tukisi hoidon ja palvelujen saatavuutta sekä toteutusta. Hoidon ja palvelujen saatavuuden lisääminen vahvistaisi iäkkäiden henkilöiden arjessa selviytymistä, sosiaalista osallisuutta ja toimintakykyä, kun mahdollisuudet ja vaihtoehdot lisääntyvät voisivat iäkkäät henkilöt valita itselleen mielekkäitä ja sopivia palveluvaihtoehtoja. Digitalisointi säästää resursseja ja mahdollistaa niiden ohjaamista paljon palveluja tarvitseville iäkkäille henkilöille. Ammattitaitoinen digipalvelun tarjoaja auttaa valtaosaa hyvinvointialueen asukkaista, niin ikääntyneitä, lapsiperheitä, taloudellisesti heikompiosaisia kuin myös erityisryhmiäkin, sillä hoitohenkilökunnan puhelimitse tai muun digitaalisen yhteyden avulla tekemä hoidontarpeen arviointi nopeuttaa hoitoon pääsyä, palvelujen saatavuutta ja toteutusta. Digipalveluiden tarjonnasta on otettava huomioon myös laaja-alainen taloudellinen etu niin asiakkaille kuin myös hyvinvointialueelle. Digitaalisten palveluiden käyttäminen säästää asiakkaalta matkakustannuksia ja nopeuttaa hoitoon pääsyä. Todettakoon, että digitaalisilla palveluilla tarkoitetaan myös puhelinyhteyden kautta tapahtuvaa hoitohenkilökunnan hoidontarpeenarviota, ja näin ollen sotepalvelut ovat tehokkaasti saatavilla erityisryhmät mukaan lukien valtaosalle hyvinvointialueen asukkaista. Satakunnassa Satasovellus-digipalvelun käyttö lisääntyy koko ajan.
Palveluiden kokoamisella suurempiin yksiköihin on pyritty sote-järjestämislain 4 §:n mukaisesti palveluiden tehokkaaseen, kustannusvaikuttavaan ja tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. Hyvinvointialue katsoo, että päätös on myös hyvinvointialuelain ja järjestämislain mukainen ottaen huomioon riittävän ammattitaidon ylläpitämisen ja hoidon laadun turvaamisen yhdistettynä järjestämislain 4 §:n esitöiden mukaiseen määrittelyyn lähipalveluiden luonteesta. Jokaisessa hyvinvointialueen kunnassa on ainakin yksi kiinteä sote-piste. Tämän lisäksi lähipalveluita tarjotaan liikkuvina palveluina.
Hyvinvointialue korostaa, että Lapin alueella jatkaa perustason terveys- ja sosiaalipalveluita, kuten kouluterveydenhuolto, kotihoito ja kotisairaanhoito ja sosiaalihuollon jalkautuvat palvelut. Kotihoidon osana muun muassa tuotetaan näytteenottoa myöntämisperusteiden mukaisesti. Lastenneuvolapalveluille suunnitellaan parhaillaan uusia tiloja Lapista. Erilaisia hetkellisiä joukkorokotuksia ja muita jalkautuvia palveluita tuotetaan ja kehitetään tarpeen mukaan.
Edellä mainituin perustein hyvinvointialue katsoo, että päätöksen ja vaikutustenarviointiliitteen mukaisesti, Lapin sote-pisteen hoitaja- ja lääkärivastaanoton siirtäminen Rauman sote-keskukseen on etu hyvinvointialueen asiakkaille useista eri näkökulmista tarkasteltuna edellä mainituin perustein. Oikaisuvaatimus ei anna aihetta muuttaa asiassa tehtyä päätöstä.
Päätös
Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Lisäksi aluehallitus toteaa, että alueella jatkuvat lasten neuvolapalvelut, kouluterveydenhuolto ja erilaiset jalkautuvat sote-palvelut.
Aluehallitus edellyttää, että käynnistyvän hyvinvointialue/palvelustrategian valmistelun osana luodaan toimintamalli, joka tiivistää yhteistyötä alueella toimivien kolmannen sektorin organisaatioiden ja hyvinvointialueen työntekijöiden välillä lähipalvelujen turvaamiseksi ja asukkaiden turvallisuudentunteen vahvistamiseksi.